Vuodenvaihteessa sosiaalisessa mediassa syntyi kohu arkeologin kirjoitettua Vantaan Sanomissa, että kivikaudella eläneet vantaalaiset olivat todennäköisesti tummaihoisia ja -hiuksisia.
Artikkelin kirjoittanut Andreas Koivisto kertoi, että DNA-tutkimukset osoittavat, että Skandinavian muinaisilla asukkailla – ja sen myötä myös muinaisilla vantaalaisilla – oli todennäköisesti tumma iho ja mustat hiukset.
Tekstin kommenttikenttä täyttyi nopeasti vihaisista, avoimen rasistisistakin kommenteista, joissa myös kyseenalaisettiin arkeologin ammattitaitoa.
Koivistoa yleisön voimakkaan asenteelliset reaktiot ihmetyttävät. Hän on käynyt puhumassa aiheesta esimerkiksi kouluissa, joissa hänen mukaansa on paljon oppilaita monenlaisista taustoista. Koululaiset sisäistävät tiedon aikuisia ennakkoluulottomammin.
– Mielestäni on ihmeellistä, että asia herättää tällaisia reaktioita.
– Oppilaiden kanssa on tosi hyvää keskustelua siitä, kuinka ihmiset liikkuvat ja tulevat muualta, ja kuinka se ei ole mikään uusi ilmiö. Tämä tarjoaa historiallisen kontekstin sille ja asettaa nykyisen väestön siihen, Huomenta Suomessa vieraillut Koivisto kertoo.
Tutkimukseen perustuva fakta
Kyseessä ei ole mielipide, vaan dna-näytteisiin ja tutkimukseen nojautuva tieto. Koivisto on nostanut aihetta esille, koska Vantaan kaupunginmuseossa on parhaillaan Ikikallion tarinoita -niminen näyttely kaupungin varhaisvaiheista.
Näyttely perustuu Koiviston ja Tom Björklundin kirjoittamaan lastenkirjaan aiheesta. Someraivon vuoksi Vantaan kaupunginmuseo julkaisi vielä tammikuussa blogitekstin, jossa se toi esiin lisää tieteellisiä faktoja aiheesta.
Helsingin yliopiston tutkijan Mikael Mannisen mukaan dna:ta voidaan kerätä vanhojen luurankojen ja muiden ihmisjäänteiden lisäksi myös vaikkapa pureskelluista koivuntuohista tai tervakappaleista. Muinais-dna:sta voidaan analysoida paljonkin tietoa.
– Parhaassa tapauksessa DNA on säilynyt niin hyvin, että saadaan tietoja ihmisen ulkonäöstä, Manninen sanoo.
Tieto tummahipiäisistä vantaalaisista pohjautuu muutamiin kymmeniin ihmisjäänteisiin, jotka ovat peräisin Ruotsista, Norjasta, Virosta ja Venäjältä. Teos tai näyttely ei siis väitä, että erityisesti Vantaa olisi ollut poikkeuksellisen monikulttuurinen vajaat kymmenen tuhatta vuotta sitten, vaan tieto koskee koko Pohjolaa.
Toistaiseksi Suomessa ei olla onnistuttu eristämään kivikautisten ihmisten dna:ta. Kuitenkin oletus on, että samaa perimää löytyy myös muinaisista suomalaisista, koska kivikaudelta alkaen ihmisiä on saapunut Suomeen Venäjältä, Ruotsista ja Baltiasta.
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Vantaan alueelle noin 9500 vuotta sitten.