Tutkija povaa Orpon uhkapelin kosahtavan, näköpiirissä jo vähemmistöhallitusasetelma – "Pelasivat hallitusneuvotteluissa perussuomalaista rulettia"

Pääministeri Petteri Orpon ja kokoomuksen uhkapeli alkaa nyt realisoitua, arvioi Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass hallituksen tilannetta elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) eroilmoituksen jälkimainingeissa.

Wass kirjoittaa Twitterissä, että Petteri Orpo ja kokoomus "pelasivat hallitusneuvotteluissa perussuomalaista rulettia, jossa oltiin valmiita ottamaan riski kulttuurisotien leimahtamisesta hintana oman pitkäaikaisen talouspoliittisen ohjelman toteuttamisesta".

– Varmaan kokoomus on laskenut, että hallitusohjelma on niin unelmien täyttymys, että sitten joustovaraa löytyy yllättävänkin paljon, Wass sanoo STT:lle.

– Kyllä siinä minusta on aika raadollisesti mietitty etuja ja haittoja, että perussuomalaisten sietäminen hallituskumppanina on se hinta, joka on maksettava.

Valmiutta kriisiyttämiseen

Junnila sai keskiviikkona pidetyssä äänestyksessä eduskunnan luottamuksen, vaikka hallituspuolue RKP:n edustajista enemmistö äänesti Junnilan epäluottamuksen puolesta. Lopulta Junnilan kujanjuoksu päättyi eroilmoitukseen perjantaina.

Wassin mukaan äänestyksessä Junnilan luottamuksesta ei ollut kyse vain henkilöstä. Hän viittaa siihen, että perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra oli tehnyt asiasta hallituskysymyksen. Helsingin Sanomien lähteiden mukaan Purra oli tehnyt hallituskumppaneille selväksi, että Junnilan jääminen ilman eduskunnan luottamusta tarkoittaisi hallituksen kaatumista.

Wassin mukaan vaikuttaa siltä, että perussuomalaisilla ei ole yhtä suurta tarvetta nykyisen hallituskoalition pitämiseen pystyssä kuin kokoomuksella. Hän sanoo miettineensä, haluaako perussuomalaiset välttämättä edes ryhtyä toteuttamaan kaikkia hallitusohjelman linjauksia.

– Varsinaisen ohjelman toimeenpanossa heillä on paljon vähemmän voitettavaa, etenkin työehtojen ja sosiaalietuuksien heikennysten osalta. Siksi sormi kiristysruuvilla on herkkä ja kriisiyttämisvalmius korkea, Wass arvioi Twitterissä.

Yhteistyöstä voi tulla vaikeaa

Wassin mielestä on vaikea nähdä, miten hallituspuolueet pystyisivät tällaisissa asetelmissa tekemään yhteistyötä seuraavat neljä vuotta.

– Ehkä tässä kesä tulee väliin, mutta ajattelisin, että tämä on vasta alkusoittoa.

Hän ennakoi, että hallituskumppaneille voi käydä yhä vaikeammaksi olla samassa rivissä perussuomalaisten kanssa, jos alkaa tulla uusia paljastuksia.

Wassin mukaan tuntuu kummalliselta, että vielä torstaina keskusteltiin siitä, onko tiedetty, millainen ministeri on tullut valittua.

– On se nyt itsestään selvää, että on tiedetty. Ja perussuomalaiset ovat tehneet sen ihan tietoisesti, koska he ovat halunneet paaluttaa sitä, millainen puolue he ovat.

Ideologista joustovaraa koetellaan

Wass arvioi, että Suomessa ollaan käytännössä nyt ajautumassa vähemmistöhallitusasetelmaan, kun jakolinjat ovat siirtyneet myös hallituksen sisälle.

– Jos tuohon suuntaan mennään, niin sitä koalitiota täytyy ikään kuin rakentaa joka kerta uusiksi, ja silloin myös opposition asema vahvistuu.

Opposition välikysymys ei Wassin mukaan ole tällöin enää muodollisuus, vaan sillä voi olla todellinen mahdollisuus kaataa hallitus.

Vähemmistöhallitusasetelma voi Wassin mukaan muodostua myös siten, että yksittäiset kansanedustajat lipeävät hallitusrintamasta. Kuluneella viikolla kokoomuksen Ben Zyskowicz ja Saara-Sofia Sirén pidättäytyivät äänestämästä Junnilan luottamuksen puolesta, eli he eivät noudattaneet kokoomuksen ryhmäpäätöstä.

Vaalikauden aikana tulee Wassin mukaan varmasti eteen kysymyksiä, joissa on vahva identiteettipoliittinen ulottuvuus. Tällaisissa kysymyksissä yksittäiset hallituspuolueiden edustajat saattavat osoittaa mieltään ja irtautua hallitusrintamasta.

– Joudutaan omille äänestäjille antamaan viestiä, koska ideologista joustovaraa koetellaan, Wass sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat