Onko kokoomus jäänyt perussuomalaisten jalkoihin? Tutkijat vastaavat

Hän arvioi, että poliittisesti kuuma heinäkuu saattaa lopulta jopa auttaa kokoomusta tavoitteidensa läpisaamisessa, jos hallitus pysyy kasassa.

Perussuomalaisten rasismikohut ovat Rahkosen mukaan vieneet huomiota pois hallitusohjelman kokoomukselle tärkeistä mutta suurta vastustusta herättävistä kirjauksista kuten työmarkkinauudistuksista ja menoleikkauksista.

– Median valvontatehtävä kohdistuu tällä hetkellä toisen puolueen mielipiteisiin ja arvoihin, ja vähemmälle jää kokoomuksen poliittisten tavoitteiden kriittinen tarkastelu. Tämä saattaa toimia myös savuverhona, Rahkonen arvioi STT:lle.

Rahkonen sanoo, että vielä viime viikolla hänen arvionsa olisi ollut kokoomuksen kannalta huolestuttavampi. Hän kertoo ajatelleensa, että hallituksen kansainvälinen maine on loattu eikä hallitus voi jatkaa.

Nyt hän ei enää usko mainehaitan olevan niin suuri, että joku ei esimerkiksi haluaisi siksi tulla Suomeen töihin. Hän uskoo korkean tason anteeksipyyntöjen riittävän ja tilanteen rauhoittuneen.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Vuorelma: Jännite ei katoa

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta näkee puolestaan tilanteen kokoomukselle vaikeana.

– Hallituksen koossa pitävä liima löytyy talouspoliittiselta akselilta. Nyt kokoomuksessa ja muissakin hallituspuolueissa on huomattu, että hallitus ei pysty kontrolloimaan sitä, että yhteiskunnallinen keskustelu pysyisi sillä akselilla, Vuorelma sanoo STT:lle.

Hänen mielestään kokoomuksen säännöllinen vetoaminen pelisääntöihin ei ole ratkaisu. Pelisäännöistä sopiminen ei strategiana toimi, koska perussuomalaisten pyrkimyksenä on nimenomaan haastaa pelisääntöjä.

– Arvioni on, että hyvin syvä jännite, joka nähdään jo tässä alkutaipaleella, ei katoa mihinkään. On hyvin epätodennäköistä, että perussuomalaiset luopuisi politiikan tekemisen tavasta, joka on määrittänyt puoluetta jo vuosien ajan, Vuorelma sanoo.

Myös Rahkonen katsoo, että hallitusta horjuttavat hallituskumppaneiden erilaiset toimintakulttuurit, eivät niinkään varsinaiset poliittiset erimielisyydet.

– Erilaisten arvojen ja mielipiteidenkin kanssa voidaan elää, mutta hallitus saattaa hajota siihen, että esimerkiksi RKP:n edustajat eivät siedä tapaa, jolla monet perussuomalaiset esittävät kantojaan, hän arvioi.

Lue myös: Politiikan tutkija tyrmää Rydmanin väitteet väärän tiedon levittämisestä – kontrasti Sanna Marinin aikaan herättää huomion

Kokoomuksella eniten hävittävää

Vuorelman mukaan jo hallitusohjelma itsessään tekee hallituksen työskentelyn vaikeaksi.

– Ohjelmassa on isoja politiikkapyrkimyksiä, jotka hyvin suurella todennäköisyydellä ovat luomassa epävakautta suomalaiseen politiikkaan, Vuorelma sanoo.

Lisäksi hallituksen sisäinen konflikti ei hänen nähdäkseen ole laantumassa.

Hän muistuttaa Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudesta, jolloin riitautettiin sopimusyhteiskunnan vakiintuneita käytäntöjä ja pyrittiin muuttamaan niitä.

– Silloin oli mielenosoituksia ja paljon poliittista epävakautta.

Rahkonen uskoo kokoomuksen pitävän katseensa tiukasti hallitusohjelmassa ja toivovan, että ohjelmaa päästään syksyllä toteuttamaan.

Hallituksen kaatuminen olisi puolueelle paha takaisku. Kokoomus sai vaivalla kasaan hyvin kokoomuslaisen hallitusohjelman, ja tilaisuus tuskin toistuu, jos kaikki pitäisi nyt aloittaa alusta, Rahkonen sanoo.

– Kokoomuksella on eniten hävittävää. Siksikin se pitää hyvää henkeä yllä mahdollisimman paljon.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Ulkopoliittinen riski

Rahkosen mielestä kohu on toisaalta syönyt hallituksen poliittista pääomaa jo ennen kuin se on päässyt edes varsinaisiin töihin.

– Jos nämä kohut olisivat tulleet eteen syksymmällä, ei varsinaisesta politiikan teosta olisi tullut mitään. Siksi myös niiden ajoittuminen tähän kohtaan on kokoomukselle eduksi. En usko, että kohu jaksaa pysyä kovin pitkään tällä intensiteetillä käynnissä. Nyt arvokeskustelulle oli tilaa, kun muut politiikan agendat eivät olleet niin vahvasti päällä, Rahkonen sanoo.

Jännitettä lisää Vuorelman mukaan entisestään hallituksen saama valtava huomio paitsi kansallisesti myös kansainvälisesti.

– Uskoisin, että hallituksessa monelle on tullut yllätyksenä kansainvälinen kiinnostus tätä hallitusta kohtaan. En usko, että sitä on ihan osattu ennakoida, hän arvelee.

Vuorelman mielestä hallitus onkin ottanut ulkopoliittisen riskin. Suomi on perinteisesti pyrkinyt vaalimaan maakuvaansa tarkasti, hän sanoo.

Lue myös: Politiikan toimittaja: Käynnissä on vaalien jälkinäytös – "Mitä porukkaa nämä perussuomalaiset ovat?"

Suurin riski kokoomuksen hajoaminen

Rahkonen pitää kokoomuksen suurimpana riskinä puolueen hajoamista sisältä päin.

– Tällä hetkellä kokoomuksessa perussuomalaistyyppinen painotus on selvästi vähän niskan päällä, ja se ei kaikkia miellytä ollenkaan. Monien mielestä perussuomalaiset on ihan väärä viiteryhmä.

Myös Vuorelman mukaan kokoomuksen sisällä käydään jatkuvaa kriittistä keskustelua siitä, oliko oikea ratkaisu lähteä perussuomalaisten kanssa hallitukseen.

– Pääministeripuolueelle se ei ole vakautta luova tekijä.

Kysymysmerkki molempien mielestä on myös se, missä määrin RKP:stä tulee irtiottoja jo heti syksyllä.

Rahkonen puolustaa Orpon johtamistapaa

Rahkonen puolustaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) sovittelevaa johtamistapaa. Moni muu on arvostellut Orpoa liian lepsuksi johtajaksi.

– Orpo ei lyö lisää bensaa liekkeihin. Hän on perusluonteeltaan maltillinen ja diplomaattinen. Ei vaikuttaisi aidolta, jos hän nyt rupeaisi jyrähtelemään. Hermot näyttävät pitävän. Nyt oli eduksi saada rauhoitettua tilanne, Rahkonen sanoo.

Hän huomauttaa, että jos Orpolla ei olisi johtajuus hallussa, ei hallitusneuvotteluita ja hallitusohjelmaa olisi mitenkään saatu kasaan.

Myös Vuorelman mielestä Orpo on onnistunut johtajana siinä, miten hän on pystynyt pitämään hallituksen rivit kohtuullisen suorina ja puolustamaan hallitusohjelmaa.

– Orpo on näyttänyt, että huolimatta hyvin laajasta kritiikistä, kohuista ja kansainvälisestä kielteisestä huomiosta hän seisoo edelleen hyvin vahvasti hallituksen ja hallitusohjelman takana. Hän on valmis tekemään isojakin kompromisseja pitääkseen hallituksen rivit suorassa.

Tulkinta siitä, että Orpo olisi heikko johtaja, liittyy arvojohtajuuteen, ja se on Vuorelman mielestä perusteltu näkökulma.

– Sillä saralla Orpo ei ole näyttänyt vahvaa johtajuutta.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lue myös: Miksi Purra tahtoi Junnilan ministeriksi? Pöllöraati: "Hävettää ihan s****nasti", Orpo näyttää heikolta

Rankkaa kuittailua edessä

Kokoomuksen uskottavuutta heikentää Rahkosen mielestä se, että vuonna 2017 silloiselle valtiovarainministeri Petteri Orpolle ei kelvannut Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset hallituskumppaniksi niiden samojen arvojen takia, joista nyt keskustellaan.

– Siitä tullaan vielä aika rankasti kuittailemaan, että nyt puolue sitten kelpaakin, vaikka arvot ovat olleet taatusti tiedossa, hän sanoo.

– Poliittinen tilanne on muuttunut Suomessa näiden vuosien aikana. Kokoomuksen sisällä on arvioitu sitä eri näkökulmasta ja priorisoitu talouspoliittista linjaa, jota halutaan edistää, Vuorelma arvioi.

Lue myös: Tutkija: RKP:llä on taka-ajatus, joka voi pelastaa hallituksen ilman kummempia toimia