Tutkijan mukaan autoritaariset johtajat kompastuvat usein itse kaivamaansa kannatuskuoppaan.
Venäjällä istuva presidentti Vladimir Putin on voittanut viikonloppuna järjestetyt näytösmäiset presidentinvaalit murskalukemin.
Putin sai Venäjän keskusvaalilautakunnan mukaan 87,3 prosenttia äänistä, mikä on ennätys Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Äänestysprosentin väitettiin olleen huimat yli 73 prosenttia.
Vaaleissa on kyse poliittisesta näytelmästä, sillä Putinilla ei ollut todellisia vastaehdokkaita ja käytännössä kaikki oppositiotoiminta on tukahdutettu.
Kremlillä on kuitenkin ollut selvästi tarve nostaa kaikkia mahdollisia lukuja korkeammaksi kuin koskaan aiemmin, sanoo Venäjä-tutkija Hanna Smith.
– Tässä ilmeisesti kirjoitetaan nyt Putin historiaan.
– Halutaan vain näyttää, että hän on itsevaltiashallitsija Venäjällä.
Presidentinvaalit ovat ainoa tilaisuus legitimoida jollain tavalla Putinin johtoa Venäjällä niin kotimaalle kuin ulkomaillekin. Äärimmilleen se vietiin osalla äänestysalueita, joissa hänen kannatuksensa oli 100 prosenttia.
Venäjän valtio-omisteisen uutistoimiston välittämä kuva presidentti Putinista tapaamassa kansalaisia Stavropolissa 5. maaliskuuta.
Smithin mukaan venäläisviranomaiset olivat selkeästi oppineet aiemmista vaaleista jättää räikeimmät äänestämiseen sekaantumiset kameroiden edessä väliin, mutta kaikki lukemat vaaleista ovat selkeästi manipuloituja.
– On hirveän tärkeää näyttää, että kaikki olisivat [Putinin] takana ja Venäjä olisi yhtenäinen ja aktiivinen. Mutta tämä muistuttaa todella paljon sitä, miten vaalit Neuvostoliitossa hoidettiin.
"Venäläiset tietävät, että vallanpitäjät valehtelevat"
Venäjän viranomaisten antamat luvut eivät kerro yhtään mitään venäläisten äänestysinnosta tai Putinin todellisesta kannatuksesta. Sitä on käytännössä mahdotonta arvioida, koska Putinia vastaan puhuminen ja mielipiteenilmaisu on tukahdutettu lähes kokonaan.
– Veikkaan, ettei sitä tiedä edes Putin itse, Smith kuvailee.
Autoritaaristen valtioiden ongelma onkin, etteivät johtajat itsekään tiedä omaa kannatustaan. Smithin mukaan se johtaa yhä vakavampaan sortoon. Venäjällä on esimerkiksi poliittisia vankeja enemmän kuin koskaan.
– Venäläisethän tietävät, että vallanpitäjät valehtelevat ja viilaavat linssiin. Poliittiset päättäjät tietävät, että kansa tietää. Mutta poliittinen järjestelmä on tehnyt sen, että hinta on korkea, jos lähtee vastaan. Joko on hiljaista ja passiivista, tai pelkokerroin pitää ihmiset hiljaisena, Smith sanoo.
Hänen mukaansa vaalit näyttivät, miten pitkälle Putin joutuu kontrollin viemään, jotta näyttäisi siltä, että maa on yhtenäinen.
Smith arvioi, ettei Putinin politiikan todellinen kannatus ole läheskään niin suuri kuin vaalituloksessa annetaan ymmärtää.
– Putinilla ei ole enää samalla tavalla kansan kannatusta kuin aiemmin. Tämä johtaa siihen, että sorto jatkuu. Talous menee sotatalouteen ja yksipuolistuu, kansa kurjistuu, Venäjä käy sotaa.
– Venäjän tulevaisuus ei näytä tällä hetkellä kovin positiiviselta. Varmaan moni miettii, mihin ollaan nyt menossa.
Katso koko Venäjä-tutkija Hanna Smithin haastattelu Venäjän presidentinvaaleista videolta:
10:09
