Venäläisten ostovoima ei ole noussut, mutta hinnat ovat. Tuoreen kyselyn mukaan kaksi viidestä venäläisestä on joutunut tinkimään elintarvikkeiden ja muiden välttämättömyystarpeiden hankkimisesta. Samaan aikaan korona ei ole hävinnyt mihinkään, päinvastoin: elokuussa on kirjattu korkeimpia päiväkohtaisia kuolinlukuja sitten koko pandemian alkamisen. Maastopalotkin roihuavat ennätyssuurina.
Tällaisen asetelman ei pitäisi luvata varmaa jatkokautta minkään maan vallanpitäjille. Venäjällä ei kuitenkaan ole näköpiirissä mahdollisuutta, että valtapuolue Yhtenäinen Venäjä häviäisi vajaan kahden viikon kuluttua pidettävät parlamenttivaalit. Tähtäimessä on vähintään kahden kolmasosan enemmistö duuman paikoista, mutta miten se varmistetaan?
– Niillä toimilla, mitä on jo aiemmin nähty, eli ennennäkemättömällä repressiolla (sorrolla), tiivistää vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista.
Hänen mukaansa aiempaan verrattuna uutta on vain se, että tehoja on lisätty entisestään: kaikki vähänkin vaarallisena pidetyt ehdokkaat on siivottu pois ehdokaslistoilta, ja likimain kaikki jäljellä olevat riippumattomat mediat ovat saaneet "ulkomaisen agentin" leiman. Minkäänlaisia protesteja ei sallita – pelkkä mielenosoitusluvan anominen voi johtaa vankilaan, ja median raportointi mahdollisista protesteista voidaan tulkita mielenosoitukseen osallistumiseksi, Lassila kuvailee.
Lue myös: Venäjällä rikottiin päiväkohtainen ennätys koronakuolemissa
"Avointa ja härskiä mielivaltaa"
Uudeksi työkaluksi hallinto on saanut koronapandemian, jonka varjolla esimerkiksi vangitun oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin verkoston jäseniä on voitu tuomita koronasääntöjen rikkomisesta.
– Voi tietysti kysyä, missä määrin koronasääntöjä on noudatettu jossain (presidentti Vladimir) Putinin karnevaaleissa. Tämä on avointa ja härskiä lain mielivaltaa, jota käytetään aivan sumeilematta, Lassila kuvailee.
Hänen mukaansa kaikki edellä mainittu on valmistautumista siihen, että jos vaalitulos kaikesta huolimatta alkaa näyttää valtaapitävien kannalta katastrofilta, voidaan turvautua ennen näkemättömään vaalivilppiin.
– Sitä nyt joka tapauksessa ilmenee, mutta missä mitassa vilppiä joudutaan käyttämään, on vielä avoin kysymys, hän sanoo.
Äänestyksen venyttäminen kolmipäiväiseksi on Lassilan mukaan sekin tarkoitettu antamaan lisäaikaa epämiellyttävään vaalitulokseen reagoimiseen.
– Tämän takia oppositio on vedonnut siihen, että aina pitää mennä äänestämään vasta viimeisenä päivänä puolen päivän jälkeen, Lassila toteaa.
Aitoja ulkomaalaisia vaalitarkkailijoita Venäjälle ei ole Lassilan mukaan ilmeisesti tulossa. Vaalien laillisuuden kiistäminen esimerkiksi EU:n toimesta voisi hänen mukaansa olla hyvä ajatus, koska sellaiseksi vaalit näyttävät muodostuvan. Toisaalta tällainen arvio antaisi lisää pontta Kremlin väitteille, joiden mukaan länsi tavoittelee Venäjälle vallanvaihtoa ja "värivallankumousta" Ukrainan tapaan.
Lue myös: Ukraina syyttää Venäjää yrityksestä lisätä sotilaallista tukeaan separatisteille
Vaaliporkkanoilla tuskin saadaan lisää kannatusta
Otteiden tiukentamisen ohella Venäjällä on edelleen käytössä myös toinen vanha keino, eli rahan jakaminen vaalien alla tietyille kohderyhmille, kuten eläkeläisille, lapsiperheille ja sotaväelle. Tällaisten vaaliporkkanoiden vaikutus on Lassilan arvion mukaan kuitenkin rajallinen.
– Tällainen vetoaa niihin äänestäjiin, joihin se on ennenkin vedonnut, mutta ei tällä mitään merkittävää lisätukea saada mobilisoitua, Lassila arvioi.
Duumanvaalit eroavat mielenkiintoisella tavalla esimerkiksi presidentinvaaleista tai viime kesän perustuslakikansanäänestyksestä. Kahdessa viimeksi mainitussa Venäjän johdon huolena oli saada äänestysprosentti riittävän korkeaksi, parlamenttivaaleissa sen pitäisi jäädä sopivan alhaiseksi. Kunhan valtion budjetista riippuvat työntekijät, eläkeläiset, sotilaat ja muut ydinäänestäjät saadaan uurnille, voivat muut pysyä kotona.
– Ehdokkaiden ennakkoseulonnan ja kaiken muun kontrollin tavoitteena on se, että vaikka Yhtenäisen Venäjän ehdokas saisi minimaalisen vähän ääniä, niin hän saa niitä kuitenkin eniten, Lassila sanoo.
Erityisesti tähän pyritään yhden ehdokkaan vaalipiireissä.
Täsmälleen päinvastaista tavoittelee vangitun oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin verkosto ja sen luoma ja pääosin maanpaosta ylläpitämä niin kutsuttu älykkään äänestämisen järjestelmä. Se pyrkii siihen, että mahdollisimman moni äänestäisi ja että äänet keskittyisivät vaalipiirissä aina Yhtenäisen Venäjän ehdokkaan varteenotettavimmalle vastustajalle.
Lue myös: Putin: Venäjän palveleminen oli lapsuuden unelmani – voi jatkaa presidenttinä 84-vuotiaaksi
Kommunistit liittolainen ja uhka
Yhtenäinen Venäjä sai edellisissä, vuoden 2016 vaaleissa 343 edustajaa 450-paikkaiseen duumaan. Vaalien jälkeen esitelty ja voimaan tullut eläkeiän nosto laski sekä Putinin että puoleen kannatusta jyrkästi. Se on nyt alle 30 prosenttia.
Eroa kakkossijalla olevaan kommunistiseen puolueeseen on toistakymmentä prosenttiyksikköä. Kommunistit kuuluvat muiden duumassa olevien puolueiden kanssa Venäjän niin kutsuttuun systeemioppositioon, joka viime kädessä myötäilee Kremlin tahtoa. Lassilan mukaan puolueen asema on kuitenkin mielenkiintoinen.
– Niin irvokasta kuin se onkin, niin kommunistinen puolue on edelleen Venäjällä ainoa oikea puolue. Se on tosin on ollut täysin kyvytön uudistumaan mihinkään suuntaan, mutta puolueen piirissä on kieltämättä noussut esiin vaarallisia ja hyvin itsenäisiä ehdokkaita, Lassila kuvailee.
Yhtenäisen Venäjän vastustusta on kanavoitunut erityisesti Venäjän aluevaaleissa kommunisteille Navalnyin älykkään äänestämisen mallin kautta ja koska puolue on riittävän vahva ja järjestäytynyt. Vaara on tiedostettu myös Venäjän johdossa, ja siitä kertoo muun muassa se, että edellisissä presidentinvaaleissa Putinin haastanut kommunistien Pavel Grudinin sai heinäkuussa kiellon asettua ehdolle duumanvaaleihin. Syyksi ilmoitettiin Grudininin omistukset ulkomailla.
Lue myös: Venäläisen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin tiedottaja on paennut Venäjältä Helsinkiin
Hallinnon vaihtoehdot ovat lopulta vähissä
Jos alhainen äänestysinto ja poliittinen apatia juuri nyt sopiikin Venäjän valtaapitäville, se toimii myös toiseen suuntaan. Lassilan mukaan näyttää siltä, ettei Venäjän johdon viljelemä kielteinen länsivastainen puhe saa kansalaisia suuremmin taakseen tai innosta heitä mobilisoitumaan.
Vaikka ensi kuun vaaleissa vielä onnistuttaisiin varmistamaan toivottu lopputulos vanhoilla keinoilla, ei toiminta ole Lassilan mukaan kovin pitkänäköistä. Ruuvia kun pitää kiristää vaaleista toiseen, mikä on omiaan luomaan oppositioon siltä aiemmin puuttunutta yhtenäisyyttä.
– Toisaalta ruuvin löysääminen päästäisi todennäköisesti höyryjä pihalle arvaamattomalla tavalla. Hallinnon vaihtoehdot ovat vähissä, sorron käytöstä on vaikea perääntyä, Lassila kuvailee tilannetta.
Hänen mukaansa tällä tiellä on vaikea kulkea loputtomiin ja "jossain vaiheessa seinä tulee vastaan".