Suuri- ja pienituloiset ovat keskittyneet yhä vahvemmin omille alueilleen Turun, Helsingin ja Tampereen seuduilla. Näin sanoo tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Timo Kauppisen mukaansa vuosituhannen vaihteen jälkeen alueellinen eriytyminen on ollut voimakkainta Turussa.
– Turkuun verrattuna Helsingin kaupunkisuunnittelussa on kiinnitetty paljon enemmän huomiota tasapainoiseen kehitykseen.
Kauppisen mukaan Helsingissä niin sanotulla sosiaalisen sekoittamisen politiikalla on pyritty siihen, että valtion tukema asuntokanta, kuten kunnan vuokra-asunnot, eivät keskity liikaa yhdelle alueelle.
Julkisella liikenteellä merkitys
Suuri- ja pienituloisten keskittyminen omille alueilleen on jatkunut siitä huolimatta, että tuloerojen kasvu loppui vuoden 2011 aikoihin, Kauppinen huomauttaa. Hän sanoo, että tähän on voinut olla syynä vuokratason nousu.
– Vuosien 2012–2015 välillä alueilla vuokrat ovat nousseet enemmän kuin inflaatio, ja keskimääräinen tulotaso on pysynyt paikallaan.
Kauppinen sanoo, että näin ihmiset ovat yhä riippuvaisempia asumisen tuista ja heillä on vähemmän valinnanvaraa, mihin on rahaa muuttaa.
Kauppisen mukaan alueen eriytymiseen voidaan vaikuttaa asuntopolitiikan lisäksi liikennesuunnittelulla. Merkitystä on sillä, kuinka hyvin alue on yhteydessä muuhun kaupunkiin.
– Erityisen hankala tilanne on, jos alue on yksipuolinen, siellä asuu vain köyhiä ja se on kaukana kaikesta huonojen kulkuyhteyksien päässä.
Julkisen liikenteen lisäksi palveluiden järjestelemisellä on merkitystä. Helsinki on erimerkiksi harjoittanut positiivista diskriminaatiota koulutuksen suhteen eli antanut huono-osaisemmille alueille enemmän rahaa palveluiden järjestämiseen, Kauppinen sanoo.
Rapauttaa yhteiskunnan yhtenäisyyttä
Vaikka silmiinpistävää slummiutumista ei Suomessa ole, alueelliseen eriytymiseen pitäisi poliittisessa päätöksenteossa kiinnittää huomiota, aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta sanoo.
– Eriytymiskehityksellä on vaikutusta siihen, millainen tämä Suomi-niminen valtio on jatkossa.
Moisio lisää, että alueellinen eriytyminen voi vaikuttaa poliittiseen mielipiteenmuodostukseen ja kaupunkiseutujen osalta johtaa pahimmillaan levottomuuksiin, joita on nähty esimerkiksi Ruotsissa. Kauppinen huomauttaa, että kansainvälisesti vertailtuna Helsinki on yhä tasapainoisempi kuin muut pohjoismaiset pääkaupungit.
Kauppisen mukaan yhteiskunnan yhtenäisyyttä kuitenkin rapauttaa se, jos erilaiset ryhmät ovat yhä vähemmän tekemisissä toistensa kanssa.
– Viime vuosina on puhuttu erilaisista kuplista. Niitä syntyy netissä, mutta yksi tekijä niiden syntymiseen voi olla se, kun eletään eri maailmoissa myös fyysisesti.