Asuinalueiden eriytymisen torjuminen on pitkäjänteistä työtä. Helsingin apulaispormestarin mukaan Myllypuro on onnistunut esimerkki tällaisen työn tuloksista.
Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr.) mukaan Helsingissä eriytyminen on kohtuullisen maltillista. Vauraiden alueiden kaupungissa erot asuinalueiden välillä ovat kuitenkin monessa paikassa silminnähtäviä.
Helsingissä eriytymisen torjumisen keinoina on apulaispormestarin mukaan käytetty muun muassa investointeja kouluihin, rakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun.
– Mutta on paljon kehityskulkuja, joita vastaan täytyy kulkea hyvin määrätietoisesti ja sinnikkäästi. Ei voi herpaantua hetkeksikään, koska jos todella pääsee jossain huono kierre syntymään, sitä on aika vaikea katkaista, Sinnemäki sanoo.
Lue lisää: Vieraskielisten määrissä kymmenien prosenttien eroja kaupunginosien välillä – mitä huolestuttavasta kehityksestä voi seurata?
Myllypuron esimerkki kannustaa
Sinnemäen mukaan Helsingin asuinalueista esimerkiksi Myllypuro on hyvä merkki onnistuneesta kehityksestä. Myllypuron eteen on tehty pitkäjänteisesti töitä 15 vuoden ajan, ja sinne on investoitu suuresti, viimeisimpänä Metropolian ammattikorkeakoulun kampus.
– On tuotu kerrostalovaltaiselle alueelle muita asumismuotoja, kuten omakotitaloja. Täytyy olla pitkäjänteinen ja valmis satsaamaan resursseja ja ajatella asiaa rohkeasti.
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara pitää kaupungin päämäärää eriytymisen torjumisessa hyvänä. Haasteita kuitenkin riittää, etenkin keskiluokkaisen väestön osalta.
– On aika haastava kysymys, kuinka tätä väestönosaa, lapsiperheitä houkutellaan jäämään tai valitsemaan sellaisia alueita, jotka ovat selkeästi haasteellisempia.