Venäjän johtaja Vladimir Putinin tuoreet ilmoitukset osittaisesta liikekannallepanosta ja kansanäänestyksistä Ukrainalta vallatuilta alueilla kertovat epätoivosta ja saada Venäjälle aloite sodassa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
Lassilan mukaan vaikuttaa siltä, että Venäjältä ovat loppumassa vaihtoehdot, ja tilanteen muuttuessa tukalammaksi Putin nostaa panoksia.
Hän ei pidä tilannetta täysin yllättävänä. Hänen arvionsa mukaan Putin on tuudittautunut aiemmin siihen, että Venäjän toimet sanelisivat Ukrainassa käynnissä olevan sotilasoperaation kulkua, vaikka näin ei käytännössä ole ollut edes sodan alkuvaiheessa.
Arvioiden mukaan osittainen liikekannallepano alkaa näkyä rintamalla aikaisintaan vuodenvaihteessa, jos silloinkaan. Lassila muistuttaa, että nykyisilläkin joukoilla on ollut vaikeuksia saada perusvarusteita, joten käytännön merkitys uusien joukkojen tuomisella rintamalle voi olla vähäinen.
– Osittainen liikekannallepano ei välttämättä kovin merkittävällä tavalla muuta sodan asetelmaa, hän arvioi.
Lue myös: Risto E.J. Penttilä listasi kolme syytä Venäjän liikekannellepanoon – "Putin ei voi menettää kasvojaan Ukrainassa"
Lassila perää länsijohtajilta kylmänviileitä viestejä
Koska liikekannallepanon mahdolliset vaikutukset ovat Lassilan mukaan rajallisia ja näkyvät vasta pidemmän ajan kuluttua, hän pitää kiinnostavampana Venäjän pyrkimyksiä järjestää niin sanotut kansanäänestykset valtaamiensa alueiden liittämisestä Venäjään. Hän luonnehtii toimenpidettä ennemminkin ilmoitukseksi kuin minkäänlaiseksi äänestykseksi.
– Tosiasiallisia edellytyksiä tällaisen täysin vääristellyn kansanäänestyksen järjestämiseen ei noilla alueilla ole, hän arvioi.
Alueiden liittämisen myötä Venäjä voisi tulkita, että nämä alueet olisivat osa ”Äiti-Venäjää” ja kaikenlaiset pyrkimykset niiden takaisin valtaamiseksi voitaisiin tulkita hyökkäykseksi Venäjän maaperälle. Alueiden julistamisella osaksi Venäjää saatetaan pyrkiä siihen, että Ukraina pysäyttäisi etenemisensä ja ryhtyisi neuvottelemaan Venäjän kanssa, samalla kun länsimaat pyrkisivät liennyttämään konfliktia Venäjän pullistelun vuoksi.
– Tämähän on tietyllä tavalla aivan järjetön yritys ja siinä mielessä tietynlaista uhkapeliä, Lassila arvioi.
Hän katsoo, että lännelle ainoa vaihtoehto on antaa Venäjälle merkki siitä, että tällaisesta politiikasta maksetaan erittäin kovaa hintaa.
– Nyt pitää vain kylmänviileästi osoittaa, ettei tällaisilla kansanäänestyksillä ole mitään arvoa.
16:14
Kuuntele videolta tarkemmin, mitä tutkijan mukaan Putin yrittää, ja miten se käytännössä tulee näkymään. Videolla hän arvioi muun muassa ydinaseiden käytön todennäköisyyttä.
Lue myös: Mika Aaltola: Putinin bluffi on kaikkien nähtävissä – "Kysymys siitä, ettemme mene tähän ansaan"
Putin tarvitsee kansan tukea, mutta sotahurmos puuttuu
Vallattujen alueiden liittämisellä Venäjään saatetaan osaltaan tavoitella myös kansan tukea sotilasoperaatioille. Lassila pitääkin kiinnostavana Venäjän sisäistä liikehdintää, joka liikekannallepanosta ja muista toimista aiheutuu.
Venäläisten keskuudessa ei ole ollut laajaa kannatusta liikekannallepanolle tai muille konkreettisille sotatoimille. Valmius kansan keskuudessa lähteä taisteluun on hyvin alhaisella tasolla, eikä näkyvissä ole erityistä sotahurmosta, johon Putin voisi nojata.
Lassilan mukaan juuri se, että liikekannallepano on määrätty vain osittaisesti, paljastaa toimenpiteen riskialttiuden Putinille: Sotatoimien voimistaminen voi vaikuttaa kielteisesti Putinin kannatukseen Venäjällä.
Lue myös: Pekka Toveri: "Venäjän johto näyttää olevan paniikissa" – MTV seuraa sotaa Ukrainassa
3:29
Risto E. J. Penttilä: Nämä kolme syytä johtivat Venäjän liikenkannallepanoon.