Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-tutkija Jussi Lassilan mukaan Venäjä on reagoinut Suomen Nato-prosessin etenemiseen tavanomaisesti, mutta melko vaimeasti. Hän sanoo, ettei Venäjän reaktioita ei kannata miettiä liikaa Suomessa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi myöhään eilen illalla, ettei Suomen ja Ruotsin liittyminen sotilasliitto Natoon ei ole Venäjälle ongelma.
Toisaalta Venäjältä on aiemmin entisen presidentti Dimitri Medvedevin ja ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharovan suusta kuultu erilaisia uhkakuvia Nato-hakemuksen etenemiseen liittyen.
Venäjä on ilmoittanut aikovansa lisätä joukkoja Suomen rajalla, mikäli sotilasliitton jäsenyyden myötä joukkojen määrä Suomen puolella lisääntyy.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jussi Lassila ei ole Venäjän reaktioista yllättynyt. Hänen mukaansa tapahtunut ja vallitseva tosiasia hyväksytään Venäjällä.
– Se, että paheksutaan ja tuomitaan, ei ole mikään uutinen. Toistaiseksi mitään sellaista ei ole toteutunut, mihin jotkut ennakkokeskustelut tai merkit viittasivat, että Venäjältä tulee jotain todellakin kovaa uhkausta, Lassila toteaa.
Lue myös: Venäjältä ristiriitaisia viestejä Suomen ja Ruotsin Nato-harppauksesta – Risto E. J. Penttilä: "Tämä on Putinin strategia"
"Putinin sanomiset määrittävät"
Lassilan mukaan Suomessa ei kannata liikaa miettiä, miten Venäjä reagoi Nato-prosessiin. Mikäli ratifointiprosessissa tulee vielä mutkia matkaan, Venäjällä saattaa olla kiusaus tarttua niihin ja käyttää myös uhkaavaa retoriikkaa.
– Tässä tilanteessa me emme pysty vaikuttamaan siihen, mitä Venäjällä ajatellaan tästä asiasta. On siirrytty niin uudentyyppiseen tilanteeseen, että siihen ei liikaa kannata kiinnittää huomiota. Yksittäisten lausuntojen ei kannata uskoa merkitsevän jotain. On paljon viitteitä, ettei Venäjä pysty tekemään tilanteelle mitään.
Tutkija uskoo Venäjän hallinnon alempien tasojen toistavan omissa kommentoinneissaan Putinin viestiä.
– Vaikka siihen yritetään ujuttaa vähän jotain uhkapuhetta, kuten Medvedevin ja Zakharovan tapauksessa, Putinin sanomiset on se, mikä määrittää.
Vladimir Putinin sanomiset ovat se, mikä Venäjällä ratkaisee, sanoo Jussi Lassila. Toistaiseksi Putinin vastaus on ollut vaimea.
Joukkojen lisäämisestä rajalle ei tarvitse huolestua
Venäjän aikeista mahdollisesti lisätä joukkoja Suomen rajalle Nato-liittymisen myötä ei tarvitse olla huolissaan.
– Suomi tuskin ryhmittää joukkojaan mitenkään kovin uudella tavalla, koska meillä ei ole joukkojen suhteen mitään turvallisuusvajetta. Muissa Nato-maissa on tämä huoli, että omaa kansallista puolustusta pitää kehittää. Jos Suomeen tulisi Naton sotilastukikohta, se olisi eri tilanne, mutta tällaista ei ole näköpiirissä.
Lassilan mukaan Nato tuo Suomen puolustukseen lisän muuttuneessa tilanteessa.
– Perusta on Suomessa ollut kunnossa jo pitkään, ja se on Venäjällä hyvin tiedossa.
Venäjän vaikuttamiseen pyrkiviä erityisiä hybridioperaatioita ei ole Suomessa juurikaan nähty Nato-jäsenyyshakuilmoituksen jälkeen. Tähän on Lassilan mukaan monta tekijää, joista yksi on se, että hybridiuhkiin on Suomessa jo ennestään varauduttu.
– Venäjän resurssit on sidottu Ukrainan suuntaan myös kyberrintamalla. Mukana voi myös olla uudentyyppistä poliittista harkintaa. Venäjällä tiedostetaan se, että Suomen suunnalla tällaisilla hybridioperaatioilla ei ole mitään saavutettavissa, Lassila toteaa.
Myös Suomen venäläisvähemmistön hyödyntäminen vaikutusyrityksissä on tutkijan mukaan tehotonta.
– Meillä venäjänkielisen väestön osuus Baltian maihin ja entisen Neuvostoliiton alueeseen verrattuna huomattavasti pienempi. Venäjällä ei ole mitään kovin lojaaleja liittolaisia Suomen venäjänkielisten keskuudessa.
Lue myös: Voidaanko Suomen raja sulkea turvapaikanhakijoiden hallitsemattomalta maahantulolta vai ei – hallintovaliokunta käy viime hetken kiistaa lakimuutoksesta
"Putinille voimakas pakkomielle"
Venäjä on suhtautunut Ukrainan haaveisiin Natoon liittymisestä huomattavasti Suomen pyrkimyksiä vihamielisemmin. Tätä selittävät maiden väliset erot Venäjän imperialistisessa ja suurvalta-ajattelussa.
– Siinä on keskeisessä roolissa entisen Neuvostoliiton alue. Ukraina nähdään vahvasti osana Venäjää ja sen omaa geopoliittista ymmärrystä. Se on Venäjälle suuri ongelma, ja se tuntuu olevan Putinille henkilökohtaisesti hyvin voimakas pakkomielle. Tässä suhteessa Ukrainan Nato-jäsenyys olisi silkka mahdottomuus. Venäjä on tietysti omilla toimillaan nyt peruuttamattomasti ajanut Ukrainan lännen suuntaan.
Lassila ei usko Venäjällä ja Turkilla olleen sopimusta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden pysäyttämisestä.
– Turkki on niin vahva ja itsenäinen toimija suhteessa Venäjään, että sellaista vipuvartta ei ole. Turkilla kysymys on liittynyt heidän omaan ymmärrykseensä terrorismista.
Venäjän ja lännen suhteet kiristyneet kokonaisuudessaan
Suomen ja Venäjän aiemmin hyvät suhteet käytännössä nollautuivat Ukrainan sodan myötä. Suomen tuleva Nato-jäsenyys ei ole Venäjä-asiantuntija Lassilan mielestä merkittävä tekijä maiden välisten suhteiden kehityksessä tulevaisuudessa. Suhteen kiristymisessä on pikemminkin kyse Venäjän ja lännen suhteiden kiristymisestä ja kärjistymisestä kokonaisuudessaan.
– Mitään suurta uutta alkua tuskin tulee tapahtumaan niin kauan kuin Putin on vallassa. Kun Putinista joskus aika jättää, ollaan täysin uuden tilanteen edessä. Referenssinä voidaan käyttää Venäjän suhdetta Norjaan, joka on myös kiristynyt tilanteesta johtuen, mutta on aikaisemmin ollut erittäin hyvä. Norjan Nato-jäsenyys ei ole ollut mikään ongelma Venäjälle, Lassila pohtii.