Tutkijalta kovaa arvostelua Suomen koronarokoteohjelmalle – "Tämä tauti on paljon muutakin"

THL suosittelee koronatehosterokotusta kaikille yli 60-vuotiaille ja kaikille täysi-ikäisille, joilla on jokin muu vakavan taudin riskiä lisäävä sairaus. 

Keskiviikon Huomenta Suomen vieraana ollut Helsingin yliopiston tutkijatohtori Lotta Oksanen luettelee kolme asiaa, jotka ovat THL:n rokoteohjelmassa hänen mielestään vialla.

– Suomessa rokotearvio on tehty aika kapealta kannalta. Täällä katsotaan kuolleisuutta ja sairaalahoitoisuutta. Niiden lisäksi koronatautiin liittyy paljon muutakin, kuten sairauspoissaolot, pitkäaikaissairaudet, long covid, akuutit sydän- ja aivoinfarktit, jotka voivat seurata tästä itse infektiosta. Lisäksi on myös sekundääriset bakteeritulehdukset. 

Lisäksi varsinkin vanhemmilla ihmisillä tautiin liittyy myös toimintakyvyn laskua.

– Tämä kaikki vaikuttaa siihen kokonaisvaikutukseen, mitä tämä tauti saa aikaan. Lisäksi on terveydenhuoltohenkilökunta, joka ei Suomessa kuulu rokotesuojauksen piiriin. He ovat kuitenkin se väki, joka kohtaa työssään tautia eniten. Mutta toisaalta hoitaa myös niitä kaikista haavoittuvammassa ja riskissä olevia, Oksanen kertoo. 

Kyseessä on paitsi työturvallisuus-, myös potilasturvallisuusasia, näkee Oksanen. 

– Kolmas asia on sitten lapset. Tämän hetken Suomen rokotussuosituksissa lapset eivät oikein kuulu suosituksen pariin, ja se taas aiheuttaa sen, että meillä on aika iso joukko väestöä, jota ei rokoteta ja joka kuitenkin sairastaa paljon. 

Oksasen mukaan näyttää myös siltä, että lapsilla on pitkäaikaisvaikutuksia taudista. 

Suositusten kustannusvaikutukset puntarissa

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek puolustaa nykyisiä rokotesuosituksia. Hänen mukaan rokotteiden teho ei ole niin korkea ja pitkäkestoinen, että sillä voitaisiin järkevästi suojata sairaanhoitohenkilökuntaa.

– Rokotteet suojaavat jonkin verran infektiolta ja vähän tartunnalta. Jos me haluaisimme rokotteiden avulla vähentää tartuttavuutta, niin joutuisimme rokottamaan henkilökuntaa kolmen kuukauden välein, ja se ei ole realismia, Nohynek sanoo. 

Hän korostaa, että on tärkeää tietää, mitä rokotteilla voidaan saada aikaan ja sen jälkeen kohdistaa rokotteet niille ihmisille, joille rokotteiden tiedetään aikaansaavan paljon vaikuttavuutta. 

Nohynek kertoo, että tällä hetkellä suositeltu rokotettava ryhmä on he, joille tulee eniten pitkäaikaisvaikutuksia koronataudista.

– Suositukset on kohdistettu kustannusvaikuttavasti, Nohynek kertoo. 

Oksanen kertoo tuoreimmista tutkimustiedoista Yhdysvalloista ja Alankomaista, joiden mukaan rokotteen teho aikuisväestöllä sairastumista vastaan on ollut noin 50 prosenttia, mikä on hyvin verrannollinen influenssarokotteeseen. 

– Tällä samalla perusteella meillä kuitenkin suositellaan influenssarokotetta nimenomaan terveydenhuoltohenkilökunnalle ja haavoittuvien henkilöiden läheisille, koska me vähennämme sillä sairastumisia lähipiiristä. 

Suomi linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa

Nohynek sanoo, että rokotuksissa on ollut pakko ottaa huomioon kustannukset. Hän korostaa, että Suomi ei poikkea linjassaan muista Pohjoismaista. 

Oksasen mukaan kansainvälinen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD katsoo asiaa laajemmalta taloudelliselta kulmalta, ja on siitä syystä lähtenyt laajentamaan rokotussuosituksia.

– Meidän pitää katsoa asiaa laajemmin myös muissa Pohjoismaissa. On tieteellistä tietoa siitä, että tauti on paljon muutakin kuin akuutti sairastaminen. Tämä tauti on muutakin kuin juuri se sillä hetkellä havaittava vaikutus. 

Nohynekin mukaan THL seuraa jatkuvasti koronan käyttäytymistä ja arvioivat suosituksia. 

– Täytyy ottaa huomioon, että kaikkiin rokotteisiin liittyy haittoja. Jos rokotteen jälkeen tulee kuumereaktio ja kahden päivän poissaolo, niin kuinka paljon me siinä säästämme, Nohynek kysyy. 

Lue lisää. Long covidilla ikävä seuraus treenaajille