Tutkijat ovat vahvistaneet uuden suomalaisen kärpäslajin löytymisen. Asiasta kertoo Itä-Suomen yliopisto tiedotteessa. Uusi Scenopinus jerei -laji kuuluu ikkunakärpästen heimoon.
Suvun tunnetuin edustaja on kosmopoliitti ihmisseuralaislaji navettaikkunakärpänen (Scenopinus fenestralis), jonka lisäksi Suomesta on tunnettu aiemmin myös mustaikkunakärpänen (Scenopinus niger).
Itä-Suomen yliopiston ja Turun eläinmuseon tutkijoiden laatima virallinen tieteellinen kuvaus on julkaistu ZooTaxa-lehdessä.
Uusi Scenopinus jerei -laji on Suomessa laajalle levinnyt, mutta hyvin vähälukuinen. Laji on 4–5 millimetrin kokoinen, hoikka ja mustahko.
Se elää metsäympäristöjen lintujen pesäkoloissa ja -pöntöissä.
Lue myös: Suomesta löytyi 13 uutta sienilajia – "Suomen luonnon monimuotoisuus on vielä puutteellisesti tunnettu"
Nimi voisi olla metsäikkunakärpänen
Esiintymispaikkojensa perusteella lajin suomenkielinen nimi voisi olla metsäikkunakärpänen, ehdotetaan yliopiston tiedotteessa.
Toistaiseksi metsäikkunakärpänen tunnetaan vain Suomesta, mutta tutkijoiden mukaan on todennäköistä, että se löytyy myös lähialueilta.
Ikkunakärpäsiä tunnetaan maailmanlaajuisesti noin 420 lajia. Niistä suurin osa elää maapallon kuumilla ja kuivilla alueilla.
Tältä näyttää Suomen uusi kärpäslaji.
Ikkunakärpänen on hyötyhyönteinen
Aavikoiden lajien tapaan myös Suomessa elävät ikkunakärpäslajit ovat sopeutuneet elämään kuivissa elinympäristöissä, kuten eläinten pesissä, joissa niiden toukat saalistavat toisia hyönteisiä.
Sisätiloihin sopeutunut navettaikkunakärpänen onkin tutkijoiden mukaan hyötyhyönteinen, sillä se hävittää tuhohyönteisiä.
Koulutustarjontaa luonnon monimuotoisuuteen liittyen
Scenopinus jerei -lajin kuvasivat tieteelle uutena tutkijat Jaakko Pohjoismäki ja Antti Haarto.
He nimesivät lajin Jere Kahanpään mukaan, joka on kaksisiipistutkija ja Helsingin Luonnontieteellisen keskusmuseon digitointikoordinaattori. Taustalla on Kahanpään keskeinen rooli lajin keksimisessä.
Tieteelle ennestään tuntemattomien lajien löytyminen suhteellisen vähälajisesta ja pitkät tutkimukselliset perinteet omaavasta Pohjolasta korostaa tutkijoiden mukaan sitä, miten huonosti ihmiset edelleen tuntevat edes paikallisen luonnon monimuotoisuutta.
Itä-Suomen yliopisto onkin yhdessä Helsingin, Turun, Oulun ja Jyväskylän yliopistojen kanssa käynnistänyt hankkeen, jossa kehitetään luonnon monimuotoisuuteen liittyvää koulutustarjontaa.