Suomalaistutkijat haluavat selvittää, miksi varsinkin lapsena tai nuorena alkaneesta yksinäisyydestä tulee helposti pysyvää.
Tutkijoiden tavoitteena on löytää niin sanottuja "matalan kynnyksen" menetelmiä, joilla yksinäisyyden kierre saataisiin katkaistua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Näin tuntojaan kuvailee yksinäisyydestä kärsinyt 11-vuotias tyttö MTV3-kanavalla sunnuntaina esitettävässä dokumentissa Yksinäisyyden yllättämät.
- Mulla oli aika yksinäinen olo. Mä en uskaltanut paljon mennä kenenkään mukaan, kun mä ajattelin, että ne ei haluis mua, kertoo päiväkodista lähtien kiusatuksi joutunut tyttö.
Hänen tilannettaan helpotti koulun vaihto, mutta lukuisille muille lapsille yksinäisyys ”jää päälle".
Suomalaisen yksinäisyystutkijaverkoston laajan kyselyn mukaan yksinäisistä aikuisista peräti 32 prosenttia kertoi yksinäisyytensä alkaneen jo lapsena ja 56 prosenttia kertoi olleensa yksinäinen nuoruudesta lähtien.
- Jos yksinäisyys on jatkunut pitkään, ihmisen havainnointikyky muuttuu niin, että erilaisia tilanteita tulkitaan vaarallisiksi tai itseä uhkaaviksi. Silloin helposti vetäydytään, eikä niitä hyviä, sosiaalisia suhteita voi muodostua, kertoo kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttila Turun yliopistosta.
Kenestä tahansa voi tulla yksinäinen monen eri syyn takia, mutta osa ihmisistä on suuremmassa riskissä tulla yksinäiseksi kuin toiset.
MTV.doc Yksinäisyyden yllättämät sunnuntaina 10.5. klo 17.55 MTV3
Kenestä tahansa voi tulla yksinäinen.
Yksinäisyyden yllättämät -dokumentissa oman tarinansa kertovat muusikko Jonne Aaron, 11-vuotias koulukiusattu tyttö, nelikymppinen sinkkunainen, 25-vuotias vakavasti sairaan lapsen yksinhuoltaja sekä eronnut, eläkkeellä oleva muurari. Dokumentin henkilöt kertovat avoimesti, miten heistä tuli yksinäisiä, kuinka he tilanteeseensa suhtautuvat ja mitä he ovat yrittäneet tehdä yksinäisyytensä vähentämiseksi. Kenestä tahansa voi tulla yksinäinen.
Toimittaja Ripsa Koskinen-Papunen, kuvaaja Esa Kurkikangas, editoija Sari Paananen
- Erityisesti ujoilla ja aroilla ihmisillä on tavallista suurempi yksinäisyyden riski, mutta riskialttiita ovat myös omaa käyttäytymistään ja toimintaansa ylikontrolloivat ihmiset, yksinäisyystutkija Junttila kuvailee.
Vakavasti yksinäisiä on perinteisesti yritetty auttaa kalliin, pitkäaikaisen kongnitiivisen psykoterapian avulla, mutta nyt tutkijat yrittävät löytää yksinäisten auttamiseksi matalan kynnyksen menetelmiä.
- Kyse voisi olla esimerkiksi yksinkertaisista harjoituksista, joissa mietittäisiin vuorovaikutustilanteiden yksityiskohtia kuten sitä, mihin kiinnittää huomiota toisen ihmisen katseessa, ilmeissä ja eleissä sekä miten tulkita niitä. Samalla pohdittaisiin, miten vastata toisen ihmisen aloitteisiin. Toivomme, että monitieteellisten tutkimusten avulla löytäisimme käyttökelpoisia, helppoja keinoja yksinäisten auttamiseksi, Niina Junttila kertoo.
MTV.doc Yksinäisyyden yllättämät sunnuntaina 10.5. klo 17.55 MTV3
Youtube