Maailmalla on koettu jälleen erilaisia sään ääri-ilmiöitä, joissa myös ihmisen aiheuttamalla ilmastonmuutoksella on osuutensa. Jos tarpeeksi järeisiin toimiin ryhdytään heti, voidaan moni uhka vielä pysäyttää. Merenpinta sen sijaan jatkaa nousemista, mikä uhkaa monia saarivaltioita ja suurkaupunkejakin.
MTV:n Viiden Jälkeen -ohjelmassa vieraillut Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalas toteaa, että vaikka ilmastonmuutoksella ei voi suoraan selittää esimerkiksi Suomen viime kesän huippuhelteitä, vaikuttaa se sään ääri-ilmiöitä voimistavasti.
– Ilmakehässä on kausittaista vaihtelevuutta eikä kaikkea ei pidä selittää ilmastonmuutoksella.
– Mutta urheilutermein voi todeta, että ilmakehä on doupattu erityisesti hiilidioksidilla ja sen takia esiintyy ääri-ilmiöitä useammin kuin aikaisemmin, Taalas sanoo.
Lue myös: Euroopan eteläisin jäätikkö uhkaa sulaa kokonaan 10-20 vuodessa
Pahimmat uhkakuvat on vältetty
Maailma ei ole loppumassa, mutta huonompaan suuntaan mennään koko ajan, Taalas sanoo.
– Jos onnistumme ilmastonmuutoksen torjunnassa, voimme pysäyttää kielteisen kehityksen noin 2050-2060-luvulla. Ja tällä hetkellä näyttää hyvältä, ainakaan pahimmat skenaariot eivät tule toteutumaan.
– Mutta vielä emme ole onnistuneet ilmastonmuutosta torjumaan. Kesät pitenevät ja lämpenevät, lumiset talvet vähenevät ja niin edelleen.
Taalas muistuttaa, että tilanteen ratkaisuksi ei ole tarjolla vippaskonsteja. Suurin ilmastoteko on edelleen luopua fossiilisista polttoaineista.
– Meidän pitää lopettaa kivihiilen, öljyn, maakaasun ja Suomessa myös turpeen käyttö. Muut ratkaisut ovat epämääräisimpiä eikä niihin pidä tuudittautua.
Lue myös: Heinäkuu oli mittaushistorian toistaiseksi kuumin kuukausi maapallolla, arvioi Yhdysvallat
Merenpinta nousee ainakin 2300-luvulle
Vaikka nyt tehtäisiin mitä, meren pinta nousee. Vaarassa on muun muassa rannoistaan kuulu saarivaltio Malediivit, jonka pinta-alasta 80 prosenttia on merenpinnan yläpuolella vain metrin tai vähemmän.
– Jos asuisin Malediiveilla, olisi todella huolissani. 200 vuoden päästä siellä tilanne on todella huono, pahimmillaan joudutaan evakuoitumaan muille alueille.
Saarivaltioissa on syytä olla huolissaan ja on myös monia suuria kaupunkeja, jotka ovat vaarassa Maailman ilmastojärjestön pääsihteeri sanoo.
– Tuoreimpien tutkimusten mukaan meren pinnan nousu tulee olemaan voimakkaampaa kuin aikaisemmin arvioitiin. Ja se tulee jatkumaan ainakin satoja, jopa tuhansia vuosia, samoin kuin jäätiköiden sulaminen.
– Meren pinta nousee ainakin vuoteen 2300. Se on asia, joka ei peruunnu hetkessä, vaikka päästöt saataisiinkin kuriin.
Lue myös: Saarivaltiot vetosivat olemassaolonsa puolesta YK:n ilmastoraportin vanavedessä
Malediiveilla asuva suomalainen opettaja Vili Kurkela kertoo Viiden Jälkeen -videohaastattelussa, että paikalliset ihmiset eivät kuitenkaan ole vielä huolissaan vedenpinnan noususta.
– Enemmän puhutaan koralliriuttojen tuhoutumisesta meren lämpötilan noustessa. Se on jo nähtävissä ja vaikuttaa jo tällä hetkellä ihmisten elämään.
Katso jutun yläpuolella olevalta videolta, mitä muuta Vili Kurkela kertoo paikallisten suhtautumisesta Malediiveja uhkaavaan ilmastonmuutokseen.
Lue myös: "Suomella on huikeat mahdollisuudet" – näin suomalainen teknologia voi auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä
Liikkuminen kaikkein tärkeintä arkielämässä
Miten ilmastonmuutosta sitten voi torjua arkielämässä? Taalaksen mukaan kuluttajien osalta keskeinen kysymys on liikkuminen.
– Jos voimme vähentää polttoaineella kulkevia autoja, sillä on suuri merkitys. Samoin asumisessa, jos voimme alkaa lämmittää esimerkiksi maalämmöllä.
Keskeinen kysymys on myös yleinen kuluttaminen, Taalas muistuttaa.
– Me hyvin paljon ostamme Aasiassa tehtyjä tuotteita, jotka siellä tuotetaan kivihiilellä.
Kansa puhuu ilmastonmuutoksen yhteydessä usein lentämisestä ja punaisen lihan syömisestä. Vaikka jokainen teko ilmaston eteen on hyvästä, on lentämisen osuus päästöistä lopulta pieni. Lihansyönti sen sijaan uhkaa sademetsien hiilinieluja.
– Lentoliikenne tuottaa vain kaksi prosenttia maailman päästöistä. Ruokavaliossa me uhraamme hyvin paljon sademetsiä tuottaaksemme rehua karjalle ja se on hölmöläisen hommaa. Sen takia erityisesti punaisen lihan käytön vähentäminen on järkevää, Taalas toteaa.