Tutkijoilta kolme hypoteesia omikronin kehityksestä – miksi viruksessa on niin runsaasti mutaatioita?

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Eerikki Pitkänen

    eerikki.pitkanen(at)mtv.fi

    Koronaviruksen omikronmuunnos on kehittynyt jo 1,5 vuotta, vaikka se havaittiin ensimmäisen kerran vasta noin viikko sitten, kertoo Helsingin yliopiston virologian professori Olli Vapalahti.

    – Hämmästyttävää tässä [omikronmuunnoksessa] on, että sen kantaäiti on ollut täysin havaitsematta ainakin puolitoista vuotta.

    Vapalahden mukaan lähin sekvenssi, jolla on jotain yhteistä omikronin kanssa, on merkitty maailmanlaajuiseen tietokantaan viime vuoden kesän aikoihin.

    Ensimmäinen tieto omikronista tuli tietokantaan noin viikko sitten, kun variantti lähti leviämään eteläisessä Afrikassa.

    Katso yllä olevalta videolta koronaviruksen sukupuu, jossa näkyvät kaikki virusvariantit!

    Kolme eri hypoteesia kehittymiselle

    Vapalahti esitteli hypoteeseja omikronin kehittymisestä tänään sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viikottaisessa koronainfossa.

    Hypoteeseja omikronin kehittymiselle on tällä hetkellä kolme, mutta varmuutta omikronin alkuperälle ei vielä tiedetä.

    – Se on voinut kehittyä ja kiertää tuntemattomuudessa Afrikassa.

    Toisena hypoteesina on, että alfavariantti olisi kehittynyt HIV-positiivisessa, immuunivajaassa henkilössä ja kehittynyt omikroniksi.

    Kolmas vaihtoehto on, että omikronmuunnos olisi ollut jossain toisessa nisäkäslajissa, josta se on siirtynyt ihmiseen.

    Vapalahden mukaan omikroniin on kehittynyt runsaasti mutaatioita verrattuna muihin variantteihin.

    Katso yllä oleva video: Virologian professori Olli Vapalahti kertoo, miten omikronmuunnos on mahdollisesti kehittynyt!

    Lue lisää aiheesta:
    Omikron Koronamuunnokset Koronavirus Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •