Tutkimus: Hanhipellot voivat auttaa hallitsemaan valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja

Hankkeessa laadittiin suositukset hanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen hallitsemiseksi. 

Suositusten mukaan hanhille osoitetut pellot sekä pellot, joilta hanhet karkotetaan, ovat toimiva tapa vähentää maataloudelle koituvia vahinkoja.

Lisäksi Luke suosittelee hanhien oikein ajoitettujen karkotusmenetelmien käytön kehittämistä, viranomaisten yhteistyön ja tiedonkulun vahvistamista hanhipeltojen ja karkotuslupien hallinnoimisessa sekä korvausjärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä.

Luken mukaan nykyisen suojelustatuksen reunaehdoilla valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja ei voida vähentää merkittävästi. Valkoposkihanhi on tiukasti suojeltu.

Lue myös: Lähes 80 tilaa sai luvan karkottaa valkoposkihanhia – tappolupia ei enää annettu

Korvauksia miljoonia euroja

Valkoposkihanhien määrä on lisääntynyt voimakkaasti noin 1,4–1,5 miljoonaan yksilöön 1980-luvun alun alle 100 000:sta. Samalla lajin maataloudelle aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet merkittävästi.

Populaation suotuisan suojelun taso on Luken mukaan 400 000–750 000 yksilöä, joten biologisilla perusteilla valkoposkihanhien kanta kestäisi verottamisen.

Jäämerellä pesivästä Barentsin meren kannasta noin 500 000−800 000 yksilöä levähtää ja ruokailee keväisin ja syksyisin Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen pelloilla. 

Vahinkoja voi tulla vuosittain yli 10 000 peltohehtaarille. Korvauksia vahingoista maksetaan vuosittain miljoonia euroja.

Tiukan suojelun takia hanhien aiheuttamien maatalousvahinkojen hallinta perustuu poikkeuslupiin. Vahinkojen vähentäminen kantaa rajoittamalla vaatisi lajin poistamisen tiukan suojelun piiristä kansainvälisistä sopimuksista ja lainsäädännöstä.

Hanhipellot ihmisten ja valkoposkihanhien välisen ristiriidan lievittäjänä -hankkeen toteuttivat Luke ja Turun yliopisto.

Lue myös: Tutkimus selvitti Suomen kauneimmat linnut: Neljä pöllölajia kärkikymmenikössä!