Ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset saattavat maksaa maailmantaloudelle 7,9 biljoonaa dollaria vuoteen 2050 mennessä, kertoo keskiviikkona julkaistu tutkimus.
Taloustutkimukseen erikoistunut tutkimusyritys EIU tarkasteli sitä, millainen vaikutus lämpötilojen nousulla olisi maailman 82 suurimpaan talouteen.
Vuosisadan puoliväliin mennessä ilmastonmuutos rokottaisi maailman bruttokansantuotetta kolmella prosentilla, jos nykyinen lämpenemistahti jatkuu. Laskelmissa arvioidaan maailmantalouden kokonaisarvon kasvavaan 250 biljoonaan dollariin vuonna 2050, kun se ilman ilmastonmuutosta olisi 258 biljoonaa.
Ilmastonmuutoksen suoriin vaikutuksiin kuuluvat esimerkiksi kuivuus, tulvat ja satojen menetykset.
– Maailmantalous kärsii tästä, joten kyse ei ole siitä, toimimmeko nyt vai toimimmeko myöhemmin. Meidän on tehtävä molemmat, linjasi EIU:n maa-analyysijohtaja John Ferguson.
Yhdysvallat selviäisi suhteellisen vähällä
Kehitysmaat kärsivät pahemmin kuin kehittyneet taloudet. Afrikan bruttokansantuote kärsisi 4,7 prosentin verran, kun Yhdysvaltojen talous kutistuisi 1,1 prosentilla ilmastonmuutoksen takia. Länsi-Euroopan taloudelle vaikutus olisi 1,7 prosenttia.
Yksittäisistä maista eniten kärsisi Angola, 6,1 prosenttia. Riippuvaisuus maataloudesta lisää maiden alttiutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
– Rikkaammat maat kestävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia paremmin. Kamppailemme jo nyt maailmanlaajuisen eriarvoisuuden kanssa, ja kehittyvien maiden kohtaamat haasteet ilmastonmuutoksen kanssa ovat suuremmat, Ferguson sanoi.
Venäjän taloudelle vaikutus olisi keskimääräistä suurempi, viisi prosenttia. Vaikka ilmaston lämpeneminen myös auttaisi maanviljelyä Venäjällä, kurittaisi Venäjän taloutta esimerkiksi ikiroudan sulamisen aiheuttama vahinko öljy- ja kaasuputkille.
Vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksessa maailman maat sitoutuivat rajoittamaan maailman keskilämpötilan nousun alle kahteen asteeseen. Keinoista ja taakanjaosta ei kuitenkaan olla päästy yksimielisyyteen.