Koirien läsnäolo ja niiden rapsuttelu tekee hyvää ihmisen aivoille.
Kuka tahansa koiranomistaja tietää, että koiran paijaaminen ja rapsuttelu tuntuu rauhoittavan myös itseään.
Aikaisemmissa tutkimuksissa koirien onkin todettu laskevan ihmisen stressitasoja, mutta nyt asiaa on tutkittu myös neurologisten mekanismien tasolla, kirjoittaa Healthline.
Tuoreessa Plos One-sivustolla julkaistussa sveitsiläistutkimuksessa todetaan, että koirat voivat todella olla hyväksi aivoillemme.
Tutkijoiden mukaan tulokset voisivat parantaa eläinavusteiden terapian vaikuttavuutta monien tilojen, kuten masennuksen, dementian sekä posttraumaattisen stressihäiriön hoidossa.
Lue myös: Koira todella haistaa, milloin omistaja on stressaantunut tai surullinen – näin tarkkaa hajuaistia tutkittiiin
Näin tutkimus tehtiin
Tutkijat rekrytoivat tutkimukseen 19 tervettä aikuista (9 naista ja 10 miestä) ja heidän aivotoimintaansa mitattiin usean istunnon ajan sekä koirien läsnäollessa että ilman.
Aivotoimintaa, erityisesti prefrontaalisen aivokuoren aktiivisuutta mitattiin kahdella osallistujan otsaan asetetulla elektrodilla. Tällä aivojen alueella on tärkeä rooli sosiaalisessa kognitiivisessa prosessoinnissa. Duodecim-lehden mukaan sosiaalisessa kognitiossa tarvitaan kykyä tehdä omaa elämää koskevia järkeviä päätöksiä sosiaalisten konventioiden puitteissa ja ymmärtää toisten henkilöiden aikeita.
Koirien läsnäolo ja niiden rapsuttelu lisäsi tutkimuksessa koehenkilöiden aivotoimintaa.
Osallistujat mitattiin ensin neutraalissa tilanteessa, heidän katsellessaan valkoista seinää. Sitten mitat otettiin uudestaan heidän tullessa asteittain tekemisiin koiran kanssa. Ensin osallistujat näkivät koiran, sitten istuivat koiran vieressä ja lopulta saivat paijata koiraa, ennen kuin he palasivat takaisin alkuasetelman neutraaliin tilanteeseen.
Yhdelläkään osallistujalla ei ollut koira-allergiaa tai pelkoa koiria kohtaan.
Mitat otettiin jokaiselta osallistujalta kuuden istunnon aikana: kolmessa istunnossa koiran kanssa ja kolmessa pehmolelun kanssa. Pehmolelun sisällä oli kuumavesipullo, jolloin se oli hieman normaalia painavampi ja lämpimämpi.
Testiin osallistui kolme koiraa, kaikki narttuja iältään 4–6 vuotta, roduiltaan jackrusselinterrieri, goldendoodle sekä kultainennoutaja.
Lue myös: Koiranpentu syntyi vihreänä: "Ajattelin sen olevan likainen"
Tulokset
Tutkimus osoitti, että tutkittavien aivotoiminta lisääntyi merkittävästi astettaisen altistamisen aikana ja hapellisen hemoglobiinin arvo pysyi koholla (osoittaen lisääntynyttä aktiivisuutta) jopa koiran poistumisen jälkeen.
Pehmolelulla oli samankaltaisia vaikutuksia, mutta ainoastaan ensialkuun. Tutkijoiden mukaan osallistujien palatessa seuraaviin istuntoihin, ero aivojen aktiivisuudessa oikean koiran ja pehmolelun välillä kasvoi selkeästi.
Tutkimuksen perusteella lemmikkien kuten koirien harkitseminen osana hoitoa niin henkisissä kuin fyysisissä sairauksissa olisi perusteltua.
Healthlinen haastattelemien tutkimuksen ulkopuolisten tutkijoiden mukaan elektrodien käyttö aivoaktiivisuuden mittaamisessa oli käytännöllinen ja pätevä valinta, mutta tutkimuksessa oltaisiin haluttu nähdä myös muita koirarotuja.
Psykologian tohtori ja Los Angelesissa toimivan Lightfully Behavioral Healt -yrityksen asiantuntija Jen Summers huomauttaa, että labradorinnoutajat ovat yleisesti käytettyjä terapiakoiria, mutta tutkimukseen ei osallistunut kyseistä rotua.
– Tutkimukseen osallistuneet olivat "terveitä", mutta tutkimus ei kuitenkaan määritellyt, mitä "terve" tarkoittaa. Tulevissa tutkimuksissa olisia mielenkiintoista määrittää, kohoaisiko myös sellaisten osallistujien aivotoiminta, joilla on tunnettuja sairauksia, Summers toteaa.
Tutkimuksen perusteella koiria tai muita lemmikkejä pitäisi asiantuntijoiden mukaan kuitenkin harkita tärkeäksi elementiksi potilaiden hoidossa, joilla on joko henkisiä tai fyysisiä haasteita. Tulosten perusteella nimenomaan koiran tutuksi tulemisella ja yhteisellä luottamuksella oli entisestään merkittävämpi vaikutus.
Lue myös: Koiran mahatauti yllätti nukkuvan omistajan – brittinainen joutui sairaalaan: "Jotain, mitä lääkärit eivät olleet aikaisemmin todistaneet"
Lue myös: Tältä näyttää kultaisennoutajan ja huskyn risteytys – suloinen Stanley ällistyttää somessa: "Siperiannoutaja"
Katso myös: Sureeko koira kuollutta kaveriaan? Asiantuntija: "Lähtökohtaisesti kyllä, eläimet tuntevat surua"
3:04
Voiko joutsen surra kuollutta poikastaan, tai koira menehtynyttä kaveriaan? Lähtökohtaisesti kyllä: eläimet voivat tuntea surua, vastaisi emeritaprofessori ja eläinten hyvinvoinnin tutkija Outi Vainio. Eläinten tunteet ovat kuitenkin monimutkainen asia – myös tieteelle.
Lähteet: Healthline, Plos One