Brittitutkijat esittävät Proceeding of the Royal Society A -tiedelehdessä, että puhuminen levittää koronaa yhtä tehokkaasti kuin lyhyt yskäisy.
Tuore Cambridgen yliopiston ja Imperial College Londonin tutkimus varoittaa, että turvavälien pitäminen muihin ihmisiin ei yksinään suojaa koronavirukselta, vaan tärkeitä varokeinoja ovat lisäksi hyvä ilmanvaihto sekä kasvomaskien käyttäminen.
Tutkijoiden laskelmien mukaan puhumisen tuottamat aerosolit leviävät sekunneissa yli kahden metrin päähän puhujasta ja jäävät leijumaan ilmaan jopa tunniksi, jos ihminen ei käytä maskia. Kasvomaski hidastaa aerosoleja levittävän hengityksen vauhtia ja suodattaa osan uloshengitetyistä pisaroista.
LUE MYÖS: Asiantuntija kertoo tavan, joka voi tehdä kasvomaskista entistä tehokkaamman
Työkalu koronariskien arviointiin
Tutkijat laskivat matemaattisten mallien avulla, kuinka koronavirus leviää erilaisissa sisätiloissa ja erilaisissa tilanteissa.
Laskelmissa otettiin huomioon viruspartikkelien koko, rakenne ja putoamisaika. Samassa tilassa olevien ihmisten tartuntariskiä arvioidakseen tutkijat huomioivat lisäksi tartunnan saaneiden kantaman viruskuorman ja aiempiin tutkimuksiin perustuvan arvion siitä, kuinka paljon virusta tarvitaan, jotta se tarttuu toiseen ihmiseen.
Kun kaksi maskitonta ihmistä oli samassa huonosti ilmastoidussa sisätilassa, yli puoli minuuttia jatkunut puhuminen levitti virusta jopa tehokkaammin kuin lyhyt yskäisy.
Puhuessa ihminen tuottaa pieniä pisaroita, aerosoleja, jotka leviävät helposti ympäri huonetta ja kasaantuvat, jos ilmanvaihto ei ole riittävää. Sen sijaan yskäisyn seurauksena tuotetut suuremmat pisarat laskeutuvat nopeasti pinnoille. Pintojen osuus koronaviruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä.
– Puhuminen on tärkeää ottaa huomioon, sillä se tuottaa paljon pienempiä hiukkasia kuin yskiminen, ja nämä hiukkaset voivat jäädä ilmaan yli tunniksi sellaisina pitoisuuksina, jotka ovat riittäviä taudin aiheuttamiseksi, tutkimusta johtanut Cambridgen yliopiston professori Pedro Magalhães de Oliveira sanoo brittilehti The Guardianille.
Tutkijat laativat löydöstensä perusteella netissä ilmaiseksi saatavilla olevan Airborne.cam-työkalun, joka auttaa arvioimaan, miten erilaiset varotoimet vaikuttavat erilaisissa sisätiloissa tapahtuviin koronatartuntoihin.
Arkielämässä mahdollisen ilmavälitteisen tartunnan riskiä pienentävät:
- riittävä ilmanvaihto
- vähintään 1–2 metrin etäisyys ihmisten välillä
- kasvomaskin käyttö, jos turvavälin pitäminen ei ole mahdollista
- ihmismäärien rajoittaminen samassa tilassa.
Lähde: THL
Todennäköisesti pahin mahdollinen skenaario
Ilmavälitteisten infektioiden asiantuntija Catherine Noaker Leedsin yliopistosta sanoo The Guardianille, että tulokset perustuvat useisiin oletuksiin ja että edellä mainitut löydökset edustavat todennäköisesti pahinta mahdollista skenaariota.
Lisäksi koronavirusta kantavien erittämä virusmäärä vaihtelee tapauskohtaisesti sekä taudin eri vaiheissa. Nykytiedon mukaan koronavirustautiin sairastunut henkilö on tartuttavimmillaan oireisen taudin alussa ja juuri ennen oireiden alkua.
Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa, mutta tartunta voi tapahtua myös ilmavälitteisesti pienten aerosolien muodossa. Jälkimmäisessä tapauksessa tartunnan voi saada myös kauempaa kuin kahden metrin etäisyydeltä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Ilmavälitteisen tartunnan riskiä pidetään kuitenkin pienempänä kuin lähikontaktin aiheuttamaa tartuntariskiä.
LUE MYÖS: Tutkimus vahvistaa koronan lievemmästä muodosta kertovan oireen – voi jatkua jopa puoli vuotta
Lue lisää aiheesta koronavirus.
Lähteet: University of Cambrigde, The Guardian, THL, Proceeding of the Royal Society A