Pulloruokitut vauvat nielevät päivittäin miljoonia mikromuovipartikkeleita, Nature Food -tiedelehdessä ilmestynyt tutkimus esittää. Tutkimuksesta uutisoi muiden muassa brittilehti The Guardian.
Irlantilaisen Trinity Collegen tutkijat arvioivat, että muovisten tuttipullojen sterilisoiminen ja korvikemaidon valmistaminen saa pulloista irtoamaan miljoonia mikromuovipartikkeleja ja biljoonia tätäkin pienempiä nanomuoveja.
Tutkijat sterilisoivat erilaisia tuttipulloja kansainvälisten ohjeiden mukaan 95-asteisessa vedessä. Sen jälkeen he sekoittivat pullossa jauhemaisen korvikkeen 70-asteiseen veteen. Sekä kuumentaminen että sekoittaminen irrottivat pullosta mikro- ja nanomuoveja. Muovipulloista irtosi pieniä partikkeleita vielä kolme viikkoa testin jälkeenkin, kertoo amerikkalainen NPR.
Tutkijat yhdistivät kokeessa saamansa tiedon aineistoon pulloruokinnan ja rintaruokinnan yleisyydestä 48 alueella, jotka kattavat kolme neljäsosaa maailman väestöstä. Tutkijat arvioivat, että keskimäärin vauvat altistuvat 1,6 miljoonalle mikromuovipartikkelille päivässä ensimmäisen elinvuotensa aikana.
Altistumistasot olivat tätäkin korkeammat Yhdysvalloissa, Australiassa ja Euroopassa, jossa vauvojen pulloruokinta on yleistä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa pulloruokittujen vauvojen arvioitiin nielaisevan päivässä yli 3 miljoonaa mikromuovipartikkelia.
Mikromuoveja päätyy ympäristöstä ihmisiin
Testatut pullot oli valmistettu polypropeenista, josta tehdään valtaosa vauvojen syöttämiseen tarkoitetuista pulloista. Tutkijat kirjoittavat, että polypropeenien kykyä vapauttaa mikromuoveja tunnetaan huonosti.
Polypropeeni on yleisesti käytetty muovi, jota löytyy esimerkiksi monista elintarvikepakkauksista. Aiemmin tutkijat ovat havainneet, että polypropeeni on yksi aikuisten ulostenäytteistä tavallisimmin löytyvistä muoveista.
Vuonna 2019 ilmestyneessä raportissa arvioitiin, että ihmisen elimistöön päätyy viikossa viitisen grammaa, noin pankkikortin verran, mikromuovia. Suurin yksittäinen mikromuovin lähde on juomavesi. Mikromuoveja on havaittu myös esimerkiksi teepusseissa, oluessa ja hengitysilmassa.
Elokuussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan mikromuoveja esiintyy myös kaikkialla Suomen vesistöissä, joista sitä päätyy myös ihmisiin. Maailman merien pohjassa on arvioitu makaavan ainakin 14 miljoonaa tonnia mikromuovia. Mikromuovia päätyy vesistöihin esimerkiksi autonrenkaiden, muoviroskien, vaatteiden pesun ja kosmetiikan käytön seurauksena.
LUE MYÖS: Jokapäiväisistä tuotteista löydetyt kemikaalit aikaistavat tyttöjen murrosikää – tutkijat varoittavat jopa hengenvaarallisista seurauksista
Mikromuovien vaikutukset terveyteen ovat epäselvät
Sitä, miten pikkuruiset muovit vaikuttavat ihmisen terveyteen elimistöön päätyessään, ei vielä täysin tiedetä. Viime vuonna Maailman terveysjärjestö totesi, että mikromuovin määrä juomavedessä ei vielä toistaiseksi ole terveysriski. Tutkijat kuitenkin peräänkuuluttavat pikaista asiaan perehtymistä – erityisesti imeväisten vuoksi.
Monet elimistöön päätyneet mikromuovit todennäköisesti poistuvat kuonanerityksen myötä, mutta erityisesti pikkuruisten nanomuovien pelätään voivan imeytyä verenkiertoon. Tutkijoita huolestuttaa, että mikromuoveissa on taudinaiheuttajia tai myrkyllisiä kemikaaleja.
– Vanhempien huolestuttaminen aiheettomasti on vihoviimeinen asia, jota haluamme – varsinkaan, kun meillä ei ole riittävästi tietoa mahdollisista [terveydellisistä] vaikutuksista, tutkimusta tehnyt professori John Boland sanoo.
Irlantilaistutkijat suosittelevat vanhempia pienentämään vauvojensa mikromuovialtistusta huuhtelemalla muovipullon vedellä kolmesti steriloinnin jälkeen. Korvike kannattaa valmistaa ja jäähdyttää muovittomassa astiassa, josta se kaadetaan puhtaaseen pulloon. Toinen vaihtoehto on käyttää lasista valmistettuja pulloja.
LUE MYÖS: Muovipulloa ei saisikaan käyttää uudelleen vesipullona? Tämä käytössä huolettaa
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähteet: The Guardian, NPR.org, Nature Food