Sulo-saksanpaimenkoiraa nukuttaa. Äsken vielä vilkkaasti puntteja nuuhkineen ja rapsutusta kaivanneen Sulon silmä luppaavat ja kopterimaisesti viipottanut häntä rauhoittuu.
Sulo on tullut omistajansa Heidi Lindströmin kanssa kyynärnivelten tietokonetomografiakuvaukseen Evidensia eläinlääkäripalvelujen eläinsairaalaan Vantaan Tammistoon. Kuvauksessa halutaan varmistaa, että puolivuotiaan Sulon nivelet ovat priimakunnossa.
Toisaalla sairaalassa tikataan kahdeksanvuotiaan espanjanvesikoira Aatun puremajälkiä, jotka se sai, kun ajatustenvaihto toisen koiran kanssa kävi liiankin suoraksi.
Sulo ja Aatu voisivat hyvinkin olla kansikuvakarvatassuja Evidensian teettämään tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan lemmikit ovat osa perhettä eikä niiden hoidosta haluta kitsastella.
– Lemmikeille halutaan saada yhtä hyvää palvelua ja korkeatasoista hoitoa kuin mitä omistajat itse saavat lääkäristä, muistuttaa Tammiston eläinsairaalan päivystystiimin vastaava eläinlääkäri Maija Hagman.
Rakkaus ei katso rahapussiin
Rajaton rakkaus lemmikkiin - ja varsinkin koiraan - näkyy vastauksista. Joka toinen koiranomistaja sanoi, ettei hoidon hinnalla ole väliä, mikäli se pelastaa eläimen hengen ja haukku voi sen jälkeen elää täysipainoista koiran elämää.
Aatun omistaja, vantaalainen Ville Tarkiainen ei täysin allekirjoita tutkimuksen väittämää.
– On sillä merkitystä, mitä se maksaa. Jos vaikka 15 000 euroa menisi hoitoon, eikä olisi varmuutta kuinka hyvin toipuu, niin kyllä se tässä elämäntilanteessa olisi paljon, Tarkiainen miettii.
Lemmikkien asema suomalaisissa kodeissa on kuitenkin vahva, joskus jopa vahvempi kuin oman puolison.
Puolet lemmikin omistajista myönsi tutkimuksessa, että ainakin joskus oma lemmikki oli läheisempi kuin siippa. Lisäksi kuusi kymmenestä vastaajasta oli valvonut öitään sairaan lemmikin vieressä.
Laiskojen kollien virtsavaivat
Tammiston eläinsairaalan varusteet ja salit muistuttavat elävästi ihmisten sairaalaa. On sytostaattihoitoa, tietokonetomografiakuvausta, tehohoitoa ja heräämöä.
Valtaosa lemmikkien hoitoon käytetystä laitteistosta onkin sovellettu ihmisten hoitoon käytetyistä laitteista.
Kun ihmisten ja eläinten elintaso on noussut, mukaan ovat tulleet myös elintasosairaudet. Niistä tyypillisin on liikalihavuus. Lemmikkejä vaivaavat myös diabetes, nivelrikot ja virtsakivet.
– Virtsavaivat ovat varsinkin sisällä asuvien ja kuivamuonaa syövien ylipainoisten leikattujen kollikissojen ongelma, Hagman sanoo.
Aatun paikkaaminen on saatu valmiiksi. Hölmistyneen näköinen koira hoipertelee hoitohuoneesta eläintenhoitajan taluttamana. Selän päälle teipattu siisti sideharsotaitos kertoo, mihin tikkejä on pantu.
Sulon kuvat ovat myös valmistuneet ja lähtevät kohta eteenpäin radiologin tutkittaviksi.
Sen jälkeen Sulokin lähtee eteenpäin, jahka on rauhoituksesta herännyt. Vaikka tietysti vasta sen jälkeen, kun on nuuhkinut kaikki uudet, höyhensaarilla vietettynä aikana paikalle saapuneet, mielenkiintoiset housunpuntit.
4:10
