Kielistä usein ajatellaan, että ne ovat joko helppoja tai vaikeita oppia. Tutkimus ei kuitenkaan tue tätä käsitystä.
Se, kuinka nopeasti tai hyvin ihminen oppii uuden kielen, riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka paljon hän pääsee käyttämään kieltä ja kuinka paljon hän saa tukea oppimiseensa. Uutta kieltä on tärkeä päästä käyttämään alusta asti, kertoo Jyväskylän yliopiston suomen kielen tutkija Katharina Ruuska.
– Suomessa törmää edelleen ajoittain käsitykseen, jonka mukaan suomen kieli on poikkeuksellisen vaikea oppia. Tämä käsitys itsessään on ongelmallinen: jos sujuvan kielitaidon omaksumista pidetään epätodennäköisenä tai jopa mahdottomana, oppijat voivat lannistua, Ruuska huomauttaa.
Turun yliopiston suomen kielen ja kulttuurin yliopistonlehtorin Hanna Jokelan mukaan suomen kielen oppiminen voi tuntua vaikealta, jos opiskelun tavoitteet tai aikataulut ovat epärealistiset. Oppimista saattaa hankaloittaa myös se, jos suomen kielen kurssi on opiskelijalle tasoltaan joko liian helppo tai liian haastava.
Vironkielisillä voi olla etumatkaa
Ruuskan mukaan jotkut oppivat jo muutamassa kuukaudessa melko korkean suomen kielen taitotason. Toisilla vie pidempään päästä edes keskitasolle.
Ruuska kertoo, että edistyneemmillä oppijoilla voi olla esimerkiksi paljon aiempaa kokemusta kielten opiskelusta ja sitä kautta käytettävissään enemmän resursseja ja oppimisstrategioita.
– Toki myös kielitausta vaikuttaa: esimerkiksi vironkielisillä on lähisukukielen puhujina jonkin verran etumatkaa muihin nähden.
Jokelan mukaan joillekin tuottaa eniten haasteita suomen kielen ääntäminen, kun taas toisille hankalinta on kielen rakenteen omaksuminen. Jokela muistuttaa, että mikään tietty kieli-, kulttuuri- tai koulutustausta ei takaa hyviä oppimistuloksia – eikä myöskään ennusta heikkoja tuloksia.
Osa opiskelijoista kokee Jokelan mukaan opintojen alkuvaiheessa, että suomi on sanastoltaan ja rakenteeltaan kovin erilainen kuin heidän oma äidinkielensä tai muut oppimansa kielet.
– Kun tästä erilaisuuden kokemuksesta pääsee yli, asia lähtee kyllä etenemään.
5:16
Tässä haastattelussa purkaa tuntojaan äiti, jonka lapsen epäillään joutuneen syrjityksi ruotsalaiskoulussa. Lapselta kiellettiin suomen puhuminen.
Englantia ei tulisi tyrkyttää
Ruuska havaitsi tuoreessa väitöskirjatutkimuksessaan, että kieltä ympäröivä ilmapiiri vaikuttaa vahvasti oppijoiden kokemuksiin. Jopa erityisen hyvin suomen kielen omaksuneet opiskelijat ovat joutuneet puolustamaan asemaansa suomen kielen käyttäjinä.
– On tärkeää, että toiset ihmiset suhtautuvat oppijoiden tapaan käyttää kieltä myönteisesti ja rakentavasti. Pahinta on, jos oppija yrittää kommunikoida suomeksi ja muut vaihtavat kielen heti englantiin. Tämä antaa viestin, että epätäydellinen suomen kielen taito ei kelpaa.
Myös Jokela näkee tällaiset tilanteet ongelmallisina. Vaikka suomalaiset pyrkisivät englantia puhumalla olemaan avuliaita ja kohteliaita, tällainen käytös saattaa kuitenkin olla karhunpalvelus: suomenoppijan kielitaito ei kehity, kuten ei myöskään hänen kielellinen itsetuntonsa.
– Silloin tällöin opiskelijoilleni on tarjottu ruotsia asiointikieleksi. Tämä ilahduttaa usein enemmän kuin englanti: opiskelijat kokevat, että heidän on oletettu olevan suomea varsin hyvin osaavia suomalaisia.
Käsitys omasta kielitaidosta vaikuttaa
Suomen kielen opiskelijoiden rohkeudessa käyttää kieltä on suuria eroja. Jotkut haluavat osata kielen varsin hyvin ennen kuin kokevat pärjäävänsä sen kanssa. Toiset taas puhuvat rohkeammin jo pienellä osaamisella.
Tämä on pitkälti luonnekysymys, toteaa Katharina Ruuska.
– Kokemukseni perusteella molemmat tavat voivat johtaa menestyksekkääseen kielen oppimiseen. Rohkeammat puhujat kehittyvät ehkä enemmän puhumalla, kun taas ihmiset, jotka haluavat oppia kielen heti perusteellisemmin, ovat yleensä motivoituneita oppijoita.
Hanna Jokelan mukaan monet valitsevat etenkin asiointitilanteissa varmuuden vuoksi tutulta ja turvalliselta tuntuvan kielen, vaikka he pärjäisivät vieraammallakin kielellä.
Jokela kertoo, että ihmisen käsitys omasta kielitaidostaan vaikuttaa itsevarmuuteen käyttää kieltä. Ihmisellä voi olla pinttynyt käsitys esimerkiksi siitä, että hän kirjoittaa paremmin kuin puhuu tai päinvastoin, vaikka todellisuudessa kielitaito olisi jo kehittynyt tai tasoittunut.