Kielistä usein ajatellaan, että ne ovat joko helppoja tai vaikeita oppia. Tutkimus ei kuitenkaan tue tätä käsitystä.
Se, kuinka nopeasti tai hyvin ihminen oppii uuden kielen, riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka paljon hän pääsee käyttämään kieltä ja kuinka paljon hän saa tukea oppimiseensa. Uutta kieltä on tärkeä päästä käyttämään alusta asti, kertoo Jyväskylän yliopiston suomen kielen tutkija Katharina Ruuska.
– Suomessa törmää edelleen ajoittain käsitykseen, jonka mukaan suomen kieli on poikkeuksellisen vaikea oppia. Tämä käsitys itsessään on ongelmallinen: jos sujuvan kielitaidon omaksumista pidetään epätodennäköisenä tai jopa mahdottomana, oppijat voivat lannistua, Ruuska huomauttaa.
Turun yliopiston suomen kielen ja kulttuurin yliopistonlehtorin Hanna Jokelan mukaan suomen kielen oppiminen voi tuntua vaikealta, jos opiskelun tavoitteet tai aikataulut ovat epärealistiset. Oppimista saattaa hankaloittaa myös se, jos suomen kielen kurssi on opiskelijalle tasoltaan joko liian helppo tai liian haastava.
Vironkielisillä voi olla etumatkaa
Ruuskan mukaan jotkut oppivat jo muutamassa kuukaudessa melko korkean suomen kielen taitotason. Toisilla vie pidempään päästä edes keskitasolle.
Ruuska kertoo, että edistyneemmillä oppijoilla voi olla esimerkiksi paljon aiempaa kokemusta kielten opiskelusta ja sitä kautta käytettävissään enemmän resursseja ja oppimisstrategioita.
– Toki myös kielitausta vaikuttaa: esimerkiksi vironkielisillä on lähisukukielen puhujina jonkin verran etumatkaa muihin nähden.
Jokelan mukaan joillekin tuottaa eniten haasteita suomen kielen ääntäminen, kun taas toisille hankalinta on kielen rakenteen omaksuminen. Jokela muistuttaa, että mikään tietty kieli-, kulttuuri- tai koulutustausta ei takaa hyviä oppimistuloksia – eikä myöskään ennusta heikkoja tuloksia.
