MTV Uutisten haastattelemien äidinkielen opettajien mukaan sekä lukiolaisten että yläkoululaisten äidinkielen taidot ovat heikentyneet radikaalisti lyhyessä ajassa. Ilmiöstä ollaan huolissaan, koska opettajat katsovat luku- ja kirjoitustaidon vaikuttavan merkittävästi oppilaiden loppuelämään.
Sanavarasto on kaventunut, keskittymiskyky ei riitä parin sivun mittaisen tekstin lukemiseen ja joillain ei ole lainkaan käsialaa. Näin MTV Uutisten haastattelemat lukion ja yläkoulun äidinkielenopettajat kuvailevat oppilaiden romahtanutta äidinkielen osaamista.
Opettajat eivät esiinny jutuissa nimillään aiheen arkaluonteisuuden vuoksi. Heidän henkilöllisyytensä ovat kuitenkin MTV Uutisten tiedossa.
Opettajien mukaan oppilaat ovat jakautuneet kahtia taitojensa mukaan. Heikot ovat entistä heikompia, ja hyvin pärjäävät ovat entistä parempia. Keskitason osaajia on aiempaa vähemmän, kun ääripäät korostuvat.
– Arvosanan 8 oppilaita on vähemmän. Luokalla on hyvin heterogeenistä porukkaa, kun normaalille luokalle voi tulla kuka tahansa, sanoo yläkoulun äidinkielen opettajana viitaten erityisluokkien puutteeseen kunnassa, jossa hän työskentelee.
Sekä yläkouluun että lukioon tullaan entistä huonommilla pohjatiedoilla ja -taidoilla.
Laajoja ongelmia kielen osaamisessa
Lukion äidinkielen opettajan mukaan ongelmat eivät koske enää yksittäisiä asioita, kuten oikeinkirjoitusta tai yhdyssanoja, vaan laajemmin esimerkiksi omien ajatusten sanoittamista. Hän on opettanut lukiolaisia vuodesta 2016 lähtien ja on huomannut suuren muutoksen vain muutamassa vuodessa.
Keskittymiskyvyn puute heijastuu moneen asiaan, kuten lukemiseen.
– Jotkut leuhkivat, etteivät ole koskaan lukeneet kokonaista kirjaa ja taivastelevat vain sivun mittaisia tekstejä, joita eivät jaksa lukea, sanoo yläkoulun äidinkielenopettaja.
Sama ilmiö näkyy myös lukiossa muun muassa lukemisen hitautena. Lukion opettajan mukaan opiskelijoiden työmuisti vaikuttaa heikentyneen, sillä opiskelijat saattavat lukea esimerkiksi parisivuisen tekstin muistamatta juurikaan mitään sen sisällöstä koko tekstin luettuaan.
– Tekninen lukeminen vie kaiken energian. Ei esimerkiksi osata tiivistää juuri luettua tekstiä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
9:05
Katso myös Uutisaamun keskustelu: Mistä nuorille lukuintoa? Katso kirjavinkkaajan ja aivotutkijan vinkit!
Opettajat sanovat, että oppilaat eivät pidä kirjojen lukemista tärkeänä, koska kokevat, ettei se opeta mitään hyödyllistä edes äidinkielen kannalta.
Myös niin sanottu luonnollinen kielitaju ja -korva ovat yläkoulun opettajan mukaan heikentyneet. Tällä tarkoitetaan luonnollista äidinkielen oppimista, joka ei vaadi varsinaista opiskelua. Suomen kielessä tällaisia ovat esimerkiksi persoonamuodot ja verbin taivutukset.
– Nämä pitäisi olla ihan peruskauraa, mutta nyt persoonamuodot ja verbin taivutus ovat osalle hepreaa. Saatetaan kirjoittaa vaikkapa "Sinä juoksee", ja ihmetellään, pitäisikö kaikki taivutusmuodot osata.
Näin oppilaat kirjoittavat
Sanavaraston heikentyminen näkyy lukemisessa esimerkiksi niin, että oppilas jää tekstiin "jumiin", jos ei ymmärrä tekstistä jotain sanaa.
– Tällöin lukuinto laantuu heti, vaikka sanan merkitys olisi pääteltävissä asiayhteydestä. Lopputekstin lukemisesta ei välttämättä tule mitään, kun oppilas ei pääse yli yhdestä vaikeasta sanasta, eikä ole sinnikkyyttä yrittää päätellä sen merkitystä.
Lisäksi oppilaat saattavat luoda teksteihin omia sanoja tai lauserakenteita, joita käytetään esimerkiksi englannin kielessä.
– Oppilas kirjoitti rakkaudellinen, kun tarkoitti sanaa romanttinen ja toinen puhui linnan kuolemasta tarkoittaen linnan raunioita. Myös sinä-passiivin käyttö on lisääntynyt ja tekstit vilisevät anglismeja.
Yläkoulun opettaja on huolissaan ylipäänsä suomen kielen ja kulttuurin arvostuksesta.
– Suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin vaaliminen tai arvostaminen tuntuu jääneen nuorisokulttuurissa englannin kielen varjoon. Monet haluavat puhua englanniksi, vaikka eivät ole natiiveja tai loistavia siinäkään.
Kynällä käsin kirjottaminen kuuluu edelleen yläkoulun äidinkielen opetussuunnitelmaan, mikä tuottaa opettajan mukaan joillekin suuria vaikeuksia.
– Osalla ei yksinkertaisesti ole edes käsialaa, kun käsin ei juurikaan ole kirjoitettu. Siitä ei suoraan sanottuna meinaa tulla yhtään mitään, kun yläkoululaisen käsiala on pelkkää harakanvarvasta.
Kritiikkiä opetussuunnitelmalle
Äidinkielen opettajat kritisoivat nykyistä opetussuunnitelmaa osittain. Esimerkiksi lukion äidinkielen opettajan mielestä opetussuunnitelmassa painotetaan liikaa vuorovaikutustaitoja.
– Vuorovaikutustaidoissa voi pärjätä persoonallaan. Taitoihin vaikuttavat enemmän luonne kuin opettelu.
Opettaja pitää toki vuorovaikutustaitojen opettamista tärkeänä, mutta tällä hetkellä niiden opetus lukiossa on todella teoreettista. Hän sanoo, että vuorovaikutustaitoja opetetaan hyvin muun opiskelun lomassa, ja toivoo, että siinä myös luotettaisiin enemmän äidinkielen opettajan ammattitaitoon.
Yläkoulun opettaja puolestaan toivoo, että opetussuunnitelmassa palattaisiin enemmän perusasioiden äärelle. Hän kokee, että tavoitteet ovat liian korkealla ja suunnitelmaan lisätään oppimissisältöä koko ajan.
– Jos ajatellaan opetussuunnitelmaa, jossa oppilas on vastuussa omasta oppimisestaan, niin harva yläkoululainen on niin kypsä, että pystyisi ottamaan näin isoja kakkuviipaleita hoitaakseen.
Opettajat ovat huolissaan oppilaiden huonontuneista äidinkielen taidoista ja toivovat muutoksia muun muassa oppilaiden ja vanhempien asenteisiin.
Hän toivoo, että yläkoulussa palattaisiin enemmän opettajalähtöisen opiskeluun, koska joidenkin ryhmien kanssa tutkiva ja analyyttinen asenne eivät yksinkertaisesti onnistu.
– Ei pääse kovin pitkälle, jos luokassa on oppilaita, jotka ajattelevat paikalle tulemisen riittävän.
Yksi osa äidinkielen opetussuunnitelmaa ovat myös esiintymistaidot, joiden heikkous ihmetyttää yläkoulun äidinkielen opettajaa sosiaalisen median aikakaudella.
– Olen joutunut aika paljon vääntämään siitä, kun oppilaat eivät halua tulla luokan eteen puhumaan lyhyttä pätkää. Kuitenkin somessa hymyillään ja räpsytellään ripsienpidennyksiä.
Esiintymishaluttomuus kertoo opettajan mukaan laajemmasta ilmiöstä, jossa nuorilla on huono paineensietokyky ja epämukavuusalueella ollaan vain harvoin. Erikseen ovat oppilaat, jotka sairastavat esimerkiksi paniikki- tai ahdistushäiriötä.
Huomio menee heikoimpien kannatteluun
MTV Uutisten haastattelemat opettajat eivät uskalla edes kuvitella, kuinka huonoksi oppilaiden äidinkielen taidot voivat vajota tulevaisuudessa.
– Kovasti yritämme puhua oppilaiden kanssa, miksi lukeminen ja kirjoittaminen sekä oman mielipiteen tuominen esille perustellusti on hyvä juttu tulevaisuuden kannalta.
Opettajat harmittelevat, että huippuoppilaat ja keskitason oppilaat jäävät liian vähälle huomiolle, kun heikoimmat oppijat vievät lähes kaiken ajan oppitunneilla. Se voi saada paremmat osaajat alisuoriutumaan.
– Kärjistäen sanottuna kukaan ei opi. Energia menee heikoimpien kannatteluun, jotka ovat aiemmin olleet erityisluokalla ja tottuneet saavansa enemmän huomiota siellä.
– En yöuniani tämän vuoksi menetä, mutta kyllä koen riittämättömyyttä työssäni, sanoo yläkoulun opettaja.
Äidinkielen opettajat huomauttavat, että luku- ja kirjoitustaitojen heikkous ei näy pelkästään äidinkielen tunneilla, vaan vaikuttaa kaikkeen opiskeluun ja myös tulevaisuuteen. Se voi myös koitua koko yhteiskunnan ongelmaksi.
– Jos nyt ihan suoraan sanon tylysti ja kärjistäen, niin nämä heikoimmat äidinkielen osaajat ovat tulevaisuudessa Kelan ja työkkärin asiakkaita. Heillä tulee olemaan vaikeuksia asioida kyseisten tahojen kanssa huonon lukutaidon vuoksi, sanoo lukion äidinkielenopettaja.
Opettajat toivovat asennemuutosta sekä oppilaiden että vanhempien osalta. Koulun ei ole tarkoitus olla paikka, johon tullaan viihtymään. Sinnikkyys on taito, joka loistaa poissaolollaan.
– Kodissa tarvittaisiin enemmän tukea. Jotkut vanhemmat ajattelevat, että opiskelijat ovat ikään kuin lukion asiakkaita, joita täytyy yksilöllisesti motivoida ja etsiä yksilöllisiä tapoja oppia. Opettajilla ei kuitenkaan ole resursseja etsiä luettavia aineistoja jokaiselle kiinnostuksen kohteiden mukaan.
Kun opettajilta kysytään ratkaisuja tilanteeseen, vastaus on tuttu; Lisää resursseja, pienemmät luokkakoot. Inkluusio on kaunis ajatus paperilla, mutta ei ole toiminut käytännössä kouluissa, jossa haastateltavat työskentelevät.
10:24
Katso myös Huomenta Suomen keskustelu: Oppimistulokset sukeltavat - kouluihin tarvitaan turvallisuutta eikä pöhinää