Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että työtä hakevien suomen kielen kurssien osallistujamäärä kasvaa jatkuvasti.
Viime vuonna suomea toisena kielenä opiskeli peruskoulussa noin 45 000 oppilasta ja Työ- ja elinkeinoministeriön alaisissa työnhakijoiden kotoutumiskoulutuksissa noin 25 000 henkilöä. Työnhakijoiden kursseille osallistuvien tarkkaa määrää on kuitenkin vaikea arvioida, koska osa osallistuu useammallekin kurssille.
Suomen kielen oppimisen asiantuntija ja vuorovaikutuslingvistiikan professori Salla Kurhila Helsingin yliopistosta on ollut mukana kirjoittamassa äskettäin ilmestynyttä kirjaa "Monikielisen työyhteisön opas". Oppaassa käydään läpi muun muassa suomen kieleen liittyviä myyttejä. Tunnetuimmista myyteistä on varmaankin tämä: suomen kieli on maailman vaikein kieli. Kurhilan mukaan näin ei kuitenkaan ole.
– Suomi on toki erilainen kieli kuin monet indoeurooppalaiset kielet, mutta jos osaa englantia tai vaikkapa italiaa, niin sen jälkeen saksa tuntuu monin tavoin tutulta. Vaikka suomi on erilainen, se ei suinkaan tarkoita että se olisi vaikea. Ja esimerkiksi vironkielisille oppijoille Suomessa on paljon tuttua, sanoo Kurhila.
Suomen oppiminen vaatii tukea koko yhteisöltä
Viiden jälkeen -ohjelma tapasi myös Helsingin työväenopistossa suomea opiskelevia. Heille kielen opiskelu vaatii uskallusta käyttää suomea. Meksikosta Suomeen tullut Antonio Estrada kertoo, että toisinaan sanojen saaminen ulos tuottaa vaikeuksia, mutta onneksi apu on lähellä.
– Kaksi päivää sitten menin kahvilaan, ja siellä myyjä huomasi, että minulla oli vaikeuksia korvapuusti-sanan lausumisen kanssa. Sitten hän kysyi, että tarkoitanko pullaa. Olin helpottunut: ”Kyllä, pullaa, kiitos", kuvailee Estrada.
Kurhilan mukaan suomen oppiminen vaatii meiltä, suomea puhuvilta, tukea ja rahtusen pitkäpinnaisuutta.
– Me vaihdamme kielen aika nopeasti englanniksi ja jotta kieltä voi oppia, sitä pitää pystyä harjoittelemaan. Eli pitäisi pystyä käyttämään suomen kieltä, vaikka ei olisikaan vielä sujuva puhuja, sanoo Kurhila.
9:31