Työ, jota harva kestää: Nina käy läpi lapsen hyväksikäyttöä esittäviä videoita ja kuvia

Pelastakaa lapset ry:n Nettivihje-palvelussa kolme asiantuntijaa luokittelee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä esittäviä videoita ja kuvia. Nina Vaaranen-Valkonen kertoo MTV:lle, miten on jaksanut tehdä henkisesti erittäin kuormittavaa työtä vuodesta 2015. Hän kertoo myös, miksi kenenkään ei tulisi käyttää sanaa lapsiporno.

Nettivihjeeseen tulleista 1782 vihjeestä yli 650 sisälsi kuva tai videomateriaalia lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Niin monta laitonta kuvaa tai videota ilmestyi Ninan ja hänen työkaveriensa tietokoneille Nettivihje-palvelussa pelkästään viime vuoden aikana.

Joka kymmenes kuva esitti alle 2-vuotiasta lasta, vauvaa. Materiaali on ajoittain hyvin raakaa.

Ninalta kysytään usein, miten hän pystyy tekemään työtään.

– On jännä, että meille aina esitetään se kysymys. Poliisit tekevät paljon tarkempaa analyysia esitutkinnassa, me lähetämme tietomme heille. Meillä on erinomainen työnohjaus. Se on säännöllinen ja pakollinen, siten pidetään huolta työkunnosta. Tämä on kuitenkin työ muiden joukossa, vaikka kaikki eivät varmasti pysty tätä tekemään. Jotkut pystyvät, Vaaranen-Valkonen sanoo.

Kaikki laittomiksi epäillyt kuvat lähetetään KRP:lle ja kansainvälisen verkoston kautta sen maan vihjepalveluun, missä kuvamateriaali sijaitsee. He taas välittävät kuvan oman maansa poliisille, joka aloittaa tapauksista tutkinnan.

KRP:n apulaispäällikkö Rikospaikka-ohjelmassa: Lapsiporno entistä pahempaa – aidonnäköiset 3D-animaatiot lisääntyvät. Katso video:


"Jonkun on suojeltava lapsia"

Nina on koulutukseltaan terveydenhoitaja ja sosiaalipsykologi. Hän saa pian myös psykoterapeutin ammattinimikkeen.

Nettivihjeessä hän on työskennellyt vuoden 2015 alusta. Aluksi hän kävi Interpolin koulutuksen, kuten kaikki muutkin palvelun asiantuntijat.

Jaksamista motivoi myös tieto siitä, että poliisille välitetään tutkittavaksi kuva ja videomateriaalia, joissa esiintyy oikeita lapsia, joihin kohdistetaan seksuaalirikoksia. Tiedon nopean välittymisen kautta poliisilla on paremmat mahdollisuudet toimia.

– Tässä on kuitenkin kyse lapsen oikeudesta tulla suojelluksi seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Jolleivät aikuiset pidä siitä huolta, ketkäpä sitten?

Muutamassa vuodessa kansainvälinen yhteistyö lapsen hyväksikäyttöä kuvaavien materiaalien jäljittämisessä on parantunut valtavasti. Kuvissa esiintyviä lapsia pyritään tunnistamaan mahdollisimman nopeasti

– Jos meille tullut kuva on Hollannissa, meillä on tiukat aikakriteerit. Verkosto pyrkii analysoimaan kuvat aina 48 tunnin sisällä niiden saapumisesta.

Sovellus tunnistaa julmimmat kuvat

International Association of Internet Hotlines -verkostossa on mukana jo yli 50 vihjepalvelua 45:ssa maassa. Yhteistyö on nopeutunut muun muassa työntekijöiden käyttöön kehitetyn sovelluksen ansiosta.

ICCAM-sovellus tunnistaa kuvatulvasta kaikkein raaimmat kuvat sekä sellaiset, jotka on jo aiemmin käsitelty.

– Jotta emme altistuisi näille kuville uudestaan.

Vaikka järjestöjen keinot käsitellä vihjeitä ovat parantuneet, kuvatulva on lisääntynyt muutamassa vuodessa erityisesti kännykkäkameroiden vuoksi.

– Meillä on keskusrikospoliisin kanssa äärimmäisen hyvä yhteistyö, mutta heidän resurssinsa eivät ole lainkaan riittävät suhteessa kuvamateriaalin nousseeseen määrään.


"Lapsiporno" vääristää ja vähättelee

– Ihmisellä on inhimillinen tarve siihen, että halutaan säilyttää maailmanjärjestys. Hyville tapahtuu hyvää ja pahoille pahaa. Ajatus siitä, että joku tekee lapsille näin paljon pahaa, on sietämätön. Siitä on helpompi olla puhumatta ja ajatella, että sitä ei tapahdu meillä.

Pelastakaa Lapset ry on tiukasti sitä mieltä, ettei kenenkään pitäisi käyttää lapsiporno-sanaa. Kysymys on laittomasta materiaalista, joka kuvaa lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ja rikosta – ei pornografiaa.

– Sanat luovat maailmaa. Se on niin mitätöivä sana lapsen seksuaaliselle hyväksikäytölle. Kukaan niistä pienistä lapsista ei ole halunnut tulla seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Se loukkaa lasta ja lapsen oikeuksia.

Työntekijät puhuvat CAM-materiaalista (Child Abuse Material), mutta suomenkielistä termiä ei ole vielä olemassa.  

Lue myös:

    Uusimmat