Vielä vuonna 2010 enemmistö työttömistä sai korkeampaa etuutta, eli ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tai työttömyyseläkettä. Nykyisin vastaava luku on 40 prosenttia.
Viime vuosikymmenen lopussa luku oli liki 60 prosenttia.
– Tämä on juuri sitä, mitä Suomessa ei pitäisi tapahtua. Nyt näiden viimesijaisten etuuksien osuus on voimakkaasti kasvanut ja sieltä on eri syistä hyvin vaikea päästä takaisin työelämään. Erityisesti jos ihmiset asuvat yhden hengen kotitalouksissa ja vuokralla, tilanne on koko lailla mahdoton pääkaupunkiseudulla, arvioi sosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta.
Ansiopäivärahan muuttuminen työttömän perusturvaksi romauttaa työttömän tulotason.
– Se tarkoittaa sitä, että meillä on paljon ihmisiä, joilla on toivottomuutta, pettymystä ja jopa vihaa yhteiskuntaa kohtaan, sanoo yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.
Hallitus esittää, että ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kestoa alennetaan 500 päivästä 400 päivään ensi vuoden alusta alkaen, jonka jälkeen työtön siirtyy alempiin etuuksiin.
Näin kannustetaan työttömiä töihin – tosin professorit suhtautuvat muutokseen kriittisesti.