Hallituksen asettamaa 75 asteen työllisyystavoitetta pitäisi korona-ajan takia siirtää seuraavalle vaalikaudelle, ehdottaa STTK:n johtaja Antti Palola. Palolan mukaan nyt on aika elvyttää ja esimerkiksi työttömyysturvauudistusten aika on myöhemmin.
Ay-väen ajatukset liukuvat jo kohti syksyn budjettiriihtä. Palolan mielestä elvyttämisen aika on nyt ja keppiä on syytä heiluttaa vasta myöhemmin.
– Ajattelen jotenkin niin, että tämä työllisyystavoitteen aikahorisontti kyllä siirtyy seuraavalle vaalikaudelle, toteaa puheenjohtaja Antti Palola.
– Tässä seuraavan parin vuoden aikana tuskin on järkevää mitään tällaisia sopeuttamistoimenpiteitä tai jotain uudistuksia esimerkiksi työttömyysturvaan tai lisäpäiviin, mutta niistä voidaan aloittaa neuvottelut jo nyt ja sopia aikataulu.
– Toivottavasti, kun korona-tilanne paranee, niin me pystymme yhdessä työnantajan kanssa neuvottelemalla saavuttamaan sellaisia ratkaisuja, jotka sitten kohentavat työllisyyttä. Mutta kovien toimenpiteiden aika ei ole nyt, kun meillä on massiivinen määrä ihmisiä lomautettuna.
Palola muistuttaa, että 75 prosenttia on vain välitavoite ja myöhempinä vuosina pitää tähdätä "pohjoismaiseen" tasoon eli noin 80 prosenttiin.
Myös eläkeputken poistosta valmius keskusteluihin
Toiveena hallitukselle lähtee muun muassa palkkatuen ulottaminen myös maahanmuuttajiin ja vastavalmistuneisiin pitkäaikaistyöttömien lisäksi. Palolan mukaan ay-liikkeessä ollaan valmiita työmarkkinapöytäkeskusteluun esimerkiksi eläkeputken poistosta – tosin ei ehdoitta.
– Sillä on varmasti merkittävä työllisyysvaikutus, mutta samaan aikaan meidän pitää pystyä pitämään huoli ikääntyvän työntekijän asemasta työelämässä. Joko niin, että me teemme irtisanomisen huomattavasti kalliimmaksi työnantajalle. Meillä on myös mahdollisuus subjektiiviseen osa-aikatyöhön. Se täytyy olla tavallaan tasapainossa.
Nykyisellään ikääntyvä työtön, joka on täyttänyt työssäoloehdon, voi saada päivärahakauteensa lisäpäiviä ja päästä niin sanottuun eläkeputkeen. Putkella tarkoitetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiviä, joita kutsutaan julkisessa keskustelussa usein myös työttömyysputkeksi. Työttömyyspäivärahaa voi saada 500 päivän enimmäisajan lisäksi lisäpäiviltä, jos henkilö on täyttänyt ikärajan ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana ennen lisäpäivien alkamista.
Lisäpäivärahaa voi saada enintään sen kuukauden loppuun, jona täyttää 65 vuotta. |
Polemiikki ansiosidonnaisesta "poliittista kesäteatteria"
Kesäisen keskustelun ansiosidonnaisen ulottamisesta myös työttömyyskassaan kuulumattomille hän kuittaa teatteriksi.
– Tässä leikkaustavoite verhoiltiin oikeudenmukaisuuden kaapuun. Se oli susi lampaiden vaatteissa.
– Se oli ehkä tällainen poliittinen kesäteatteri. Perustelen sitä sillä, että hallitusohjelmassa on maininta, että työttömyysturvasta tehdään jatkoselvitys ja sen mukaan tehdään jatkotoimenpiteet. Toisaalta minua hämmensi se, että sillä on aika iso hintalappu, arviolta 250 miljoonaa. Ollaanko nyt sitten valmiita maksamaan se hintalappu. Toisaalta sanotaan, että meidän pitäisi merkittävästi säästää, leikata ja sopeuttaa.
Antti Palola käyttää usein junaa työmatkaliikenteessä. Hän toivoo, että työnantajat ovat mukana kustantamassa palkansaajien työmatkojen maskeja, mikäli maskisuositus toteutuu.
"Osittain kohtuutonta" kritiikkiä
Työllisyystavoitteeseen Palola kaipaa tiekarttaa. Tähänkin hän toivoo ymmärrystä työnantajaleiristä.
– Aina välillä tulee mieleen, onko meillä sellainen kumppani työnantajapuolella. Silloin ollaan hyvin halukkaita tekemään yhteistyötä ja pääsemään ratkaisuihin, joka välittömästi hyödyttää heitä, ja jolla taas leikataan palkansaajan asemaa. Tämä pistää välillä miettimään, minkälaisen kaverin kanssa me näitä hommia tehdään.
Kritiikki ay-liikettä kohtaan on ollut viime aikoina Palolan mukaan jopa kohtuutonta.
– Itse vastuullisena toimijana näen, että se on osittain ollut kohtuutonta. Meidät nähdään niin, että me vastuutetaan kaikkia asioita. Me olemme niin kuin muutoksen jarruina. Meiltä kuitenkin on tullut koko ajan esityksiä toimenpiteisiin ja me olemme nopeasti pystyneet reagoimaan.
"Kyllä meillä on peiliin katsomisen paikka"
Reagoinnista esimerkkeinä Palola mainitsee kevään kaksi työmarkkinapöytien korona-pakettia, joilla muun muassa lyhennettiin yt-neuvottelujen kestoaikaa ja lomautusilmoitusaikaa.
Palola on valmis katsomaan myös peiliin. Ay-väen järjestäytymisaste on laskenut jo pitkään.
– Ehkä me olemme omassa toiminnassamme ainakin välillä unohtaneet työelämässä kaikissa heikoimmassa asemat olevat. Pätkätyöläiset, erilaista silpputyötä tekevät ja nuoret – he eivät koe tätä omakseen. Kyllä meillä on peiliin katsomisen paikka, että millä tavalla itse pystymme muuttamaan toimintatapojamme, Palola pohtii.