Ukraina on pitkään pyytänyt lupaa hyökätä USA:n ohjuksilla Venäjälle.
Yhdysvallat antaa Ukrainalle luvan hyökätä pitkän kantaman ATACMS-ohjuksilla Venäjälle.
Näin sanoo edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Michael McCaul Axios-median toimittajan Juliegrace Brufketin haastattelussa.
– Olen keskustellut ulkoministeri Antony Blinkenin kanssa kaksi päivää sitten. Hän matkustaa Britannian ulkoministerin kanssa Kiovaan kertomaan heille, että annamme luvan [hyökätä Venäjälle ATACMS-ohjuksilla], Brufke kertoo McCaulin sanovan.
Valkoinen talo tai Pentagon eivät ole vahvistaneet tietoa. Blinkenin on kerrottu matkustavan Ukrainaan huomenna keskiviikkona.
Ukraina antanut listan kohteista
Ukraina on lobannut Yhdysvaltoja pitkään, jotta se antaisi luvan ATACMS-ohjusten laajempaan käyttöön.
Elokuussa uutisoitiin Ukrainan antaneen Yhdysvalloille listan kohteista, joihin se haluaisi hyökätä Yhdysvaltojen sille antamilla pitkän kantaman ATACMS-ohjuksilla.
Puolustusministerin mukaan kohdelistalla on esimerkiksi Venäjän lentokenttiä, joista käsin se hyökkää ukrainalaiskohteisiin.
Ukraina on toistuvasti iskenyt Venäjän sotilaslentokentille esimerkiksi droneilla, mutta niiden tuhovoima on merkittävästi pienempi kuin ATACMS-ohjuksien.
Tästä huolimatta Venäjä on pystynyt kuluvan vuoden aikana hyökkäämään tehokkaasti sekä siviili- että sotilaskohteita vastaan Ukrainan ilmapuolustuksen heikentymisen vuoksi.
Kesäkuussa Yhdysvallat antoi Ukrainalle luvan hyökätä antamillaan aseilla venäläisiin sotilaskohteisiin, jotka sijaitsevat lähellä raja-aluetta.
Lupa heltisi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Koillis-Ukrainassa rajan yli Harkovan alueelle. Ukrainan on raportoitu iskeneen luvan saatuaan Venäjän puolelle esimerkiksi HIMARS-raketinheittimillä.
Käihkö: Aseluvat ovat epätasa-arvoisia
Länsimaat ovat kevään ja kesän aikana löyhentäneet tuntuvasti antamiensa aseiden käyttörajoituksia. Ukraina on esimerkiksi Venäjän Kurskiin hyökätessään käyttänyt länsimaista panssarikalustoa.
Pitkän kantaman tuhovoimaisten aseiden, kuten ATACMS- ja Storm Shadow -ohjusten käyttöä on kuitenkin yhä rajoitettu.
Kesäkuussa sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö muistutti, etteivät eri maiden antamat luvat ole keskenään tasa-arvoisia.
– Jos Suomi sanoo, ettei annettujen aseiden käytöllä ole rajoituksia, voi sillä olla poliittista merkitystä, mutta Suomi ei ole tiettävästi antanut pitkän kantaman ohjuksia, joten suurta käytännön merkitystä ei ole, Käihkö perusteli MTV Uutisille.
Yhdysvallat on perustellut aseidensa käyttörajoituksia eskalaation pelolla. Käihkön mukaan on selvää, että pelko Ukrainan sodan laajentumisesta otetaan Valkoisessa talossa tosissaan.
– Yhdysvallat on yhä huolissaan ydinsodan vaarasta. Kolmannen maailmansodan todennäköisyys on kuitenkin suurempi kuin nolla, Käihkö muistutti.
– Yhdysvallat on viime kädessä puolustusliitto Naton myötä Euroopan turvallisuuden takaaja. Jos Ukrainan sota Yhdysvaltojen takia tai siitä riippumatta laajenisi maailmansodaksi, tulisi se vedetyksi siihen mukaan Naton kautta, Käihkö jatkoi.