Väite: Ukraina iski HIMARSilla Venäjän puolelle heti USA:n luvan saatuaan – video näyttää tuhon

Pitkän kantaman Himars-raketinheitinjärjestelmä Etelä-Ukrainassa marraskuussa 2022.
Pitkän kantaman HIMARS-raketinheitinjärjestelmä Etelä-Ukrainassa marraskuussa 2022. Kuvituskuva. AOP

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Jouko Luhtala

    jouko.luhtala(at)mtv.fi

    Yhdysvaltojen uutisoitiin viime viikolla antaneen Ukrainalle rajoitetun luvan käyttää antamiaan aseita Venäjän puolella.

    Venäläinen Telegram-kanava Dosye Shpiona väittää viestipalvelu Telegramissa Ukrainan iskeneen Venäjän puolelle käyttäen Yhdysvaltojen antamaa pitkän kantaman HIMARS-raketinheitinjärjestelmää.

    Väitettä ei ole vahvistettu, eikä Ukraina tai virallinen Venäjä ole sitä kommentoinut. 

    Venäläiskanava on julkaissut väitteiden tueksi videon ja kolme kuvaa, joissa kerrotaan näkyvän, miten venäläinen S-300- tai S-400-ilmatorjuntajärjestelmä palaa. Vaikka S-300 ja S-400 ovat ilmatorjuntajärjestelmiä, on Venäjä käyttänyt niiden ohjuksia paljon myös maakohteita vastaan.

    Videon ja kuvat voi katsoa alla olevasta valkovenäläismedia Nextan julkaisusta. Niiden aitoutta ei ole vahvistettu.

    Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.

    USA antoi rajoitetun luvan

    Venäläislähteen mukaan Belgorodin HIMARS-hyökkäys tapahtui joko kesäkuun 1. tai 2. päivänä. 

    Venäjän Belgorodin alue sijaitsee Ukrainan toiseksi suurimmasta kaupungista Harkovasta suoraan pohjoiseen. Venäjä hyökkäsi toukokuussa rajan yli Ukrainan puolelle ja on edennyt pisimmillään noin kymmenkunta kilometriä. Rintamalinja alueella on sittemmin vakiintunut.

    Venäläislähteen mukaan HIMARS-isku ei aiheuttanut henkilötappioita.

    Väitetyn hyökkäyksen aika ja paikka ovat poikkeuksellisen merkityksellisiä, sillä jos ne pitävät paikkansa, on kyse Ukrainan tekemästä hyökkäyksestä Venäjän puolelle Yhdysvaltojen antamalla asejärjestelmällä. 

    Viime perjantaina Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken vahvisti edellisenä päivänä medioissa levinneen tiedon, että Yhdysvallat sallii Ukrainan iskeä antamillaan aseilla Venäjän puolelle Ukrainan Harkovan alueen läheisyydessä.

    Tiedossa ei ole, miten suuri Yhdysvaltojen Ukrainalle sallima hyökkäysalue tarkalleen on. Valkoisen talon mukaan Ukraina ei saa käyttää hyökkäyksissään ATACMS-ohjuksia tai tehdä "pitkän kantaman iskuja".

    Vaikka Yhdysvallat on ollut Ukrainan merkittävin aseellinen tukija, ehti moni muu maa ennen sitä antaa luvan hyökätä lahja-aseilla myös Venäjän puolelle.

    Ukraina on tähän mennessä tiettävästi pääosin pidättäytynyt käyttämästä länsimaiden antamia aseita Venäjän puolella. Syykin on selvä, sillä Ukrainan kyky sotia nykyisen kaltaisella tavalla on käytännössä riippuvainen länsimaiden asetoimituksista. 

    Äskettäin saksalaislehti Bild tosin kertoi Ukrainan armeijan käyttäneen Saksalta saamaansa yhdysvaltalaista Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmää ainakin kerran Venäjän alueella. Hyökkäys tapahtui ilmeisesti viime marraskuussa ja sen seurauksena Yhdysvallat ja Saksa uhkasivat lopettaa ilmatorjuntatoimitukset Ukrainalle.

    Länsituesta huolimatta Ukraina on kärsinyt ja kärsii edelleen ampumatarvikepulasta. Yleisimmin on raportoitu ilmatorjunnan ja tykistön iskukyvyn heikentyneen ammusten vähäisyyden vuoksi.

    HIMARS muutti sotaa

    HIMARS-hyökkäyksestä kertominen voi myös olla Venäjän sotapropagandaa. Venäjä on toistuvasti pyrkinyt väittämään, että Venäjä taistelee Ukrainassa puolustusliitto Natoa vastaan. HIMARS-isku Venäjän puolelle sopii tähän tarinaan.

    – Venäjä katsoo, että kaikki Ukrainan pitkän kantaman aseilla toteutetut hyökkäykset ovat jo nyt suoraan Nato-maiden sotilaiden hallinnassa. Tämä ei ole sotilasapua, tämä on osallistumista sotaan meitä vastaan, turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev kirjoitti viime viikolla.

    Kesällä 2022 Ukrainan armeijan käyttöön luovutettujen HIMARS-raketinheittimien on arvioitu "muuttaneen sodan kulkua", sillä niiden tuhovoiman, tarkkuuden ja pitkän kantaman avulla Ukraina pystyi lyhyessä ajassa tuhoamaan merkittävän määrän Venäjän ammusvarastoja ja komentopaikkoja. 

    HIMARS-hyökkäykset pakottivat Venäjän hajasijoittamaan huoltoaan, minkä lisäksi sitä piti sijoittaa kauemmas eturintamasta. Sittemmin hajasijoitettu logistiikka ja GPS-häirintä ovat heikentäneet HIMARS-raketinheittimien tuhotehoa.

    Lue lisää aiheesta:
    Ukrainan sota Venäjä Ukraina Yhdysvallat Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •