"Todennäköisesti maalit jo tiedossa" – Ukraina sai yli 700 miljoonaa, mutta jäi ilman julkista lupaa hyökätä USA:n ohjuksilla

Ukraina odottaa länneltä "vahvoja päätöksiä". Näin totesi presidentti Volodymyr Zelenskyi, kun häneltä kysyttiin mahdollisesta luvasta käyttää länsiaseita syvällä Venäjällä.

Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken vieraili Ukrainan pääkaupunki Kiovassa keskiviikkona. Hän kertoi keskustelleensa yhdysvaltalaisvalmisteisten pitkän kantaman ohjusten käytöstä Ukrainassa, mutta ei suoraan antanut vihreää valoa niiden käytölle Venäjää vastaan tai jopa Venäjän maaperällä.

– Eskalaatio on yksi vaihtoehdoista, mitä harkitsemme, mutta ei ainoa, Blinken sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Blinken lupasi, että Yhdysvallat työskentelee sen eteen, että Ukraina saisi luvan käyttää pitkän kantaman ohjuksia iskuihin Venäjän maaperälle. Blinkenin mukaan asiasta on määrä keskustella perjantaina.

Sotatieteilijä Ilmari Käihkö avasi eskalaatio-termiä tarkemmin kesäkuussa.

– Eskalointi on neutraali termi, joka tarkoittaa sitä, että kiihdytetään sotaa tai tehdään sodassa jotain, mitä ei ole aiemmin tehty. Tämä on neutraalisti katsottuna sodan kiihdyttämistä, Käihkö kertoo.

Lue lisää: Länsi eskaloi sotaa, sanoo Ilmari Käihkö: "Maailmansodan todennäköisyys nollaa suurempi"

Blinken kertoi, että välittää käydyn keskustelun terveiset Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenille.

Biden on aiemmin sanonut tekevänsä töitä sen eteen, että Ukraina voisi saada luvan käyttää yhdysvaltalaisvalmisteisia pitkän kantaman ohjuksia iskuissa Venäjälle.

Tiistaina uutisoitiin Yhdysvaltojen edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Michael McCaulin väittäneen, että maa antaa Ukrainalle luvan hyökätä pitkän kantaman ATACMS-ohjuksilla Venäjälle. 

– Olen keskustellut ulkoministeri Antony Blinkenin kanssa kaksi päivää sitten. Hän matkustaa Britannian ulkoministerin kanssa Kiovaan kertomaan heille, että annamme luvan [hyökätä Venäjälle ATACMS-ohjuksilla], McCaul sanoi Axios-median toimittajan haastattelussa.

Valkoinen talo tai Pentagon eivät ole vahvistaneet tietoa.

Myös ainakin Britannia ja Ranska ovat lahjoittaneet pitkän kantaman ohjuksia Ukrainalle. Heiltäkään ei ole lupaa syvälle Venäjälle hyökkäämiseen irronnut.

Jos Yhdysvallat antaa luvan hyökätä useiden satojen kilometriän päähän lentävillä ATACMS-ohjuksilla syvälle Venäjälle, on Ukrainalla "todennäköisesti maalit jo tiedossa", kirjoittaa majuri Palm Miro viestipalvelu X:ssä.

– Paljon riippuu, mitä luvan saanti tarkoittaa eli sisältääkö se edelleen hyväksyttämisprosessin vai annetaanko vapaat kädet esimerkiksi vain tiettyjen maalityyppien osalta, Miro jatkaa.

Täysin tyhjin käsin Blinken ei Ukrainaan saapunut. Blinken ja brittikollegansa David Lammy ilmoittivat uudesta 717 miljoonan dollarin eli 650 miljoonan euron tuesta Ukrainalle. Tuesta 325 miljoonaa on jyvitetty energiatukeen ja 290 miljoonaa humanitaarisiin kohteisiin, ja osa rahoista myös miinanraivaukseen.

Myös Britannia lupaa toimittaa aseapua Ukrainaan vielä tämän vuoden aikana.

MTV Uutisten toimittaja Valtteri Kykkänen on parhaillaan Kiovassa. Alla olevalta videolta voi katsoa hänen raporttinsa.

Lue myös: Venäjä on aloittanut vastahyökkäyksen Kurskissa – videot taistelupanssarivaunuista ja sotavangeista leviävät

Ukraina antanut listan kohteista

Ukraina on lobannut Yhdysvaltoja pitkään, jotta se antaisi luvan ATACMS-ohjusten laajempaan käyttöön.

Elokuussa uutisoitiin Ukrainan antaneen Yhdysvalloille listan kohteista, joihin se haluaisi hyökätä Yhdysvaltojen sille antamilla pitkän kantaman ATACMS-ohjuksilla.

Puolustusministerin mukaan kohdelistalla on esimerkiksi Venäjän lentokenttiä, joista käsin se hyökkää ukrainalaiskohteisiin.

Ukraina on toistuvasti iskenyt Venäjän sotilaslentokentille esimerkiksi droneilla, mutta niiden tuhovoima on merkittävästi pienempi kuin ATACMS-ohjuksien.

Tästä huolimatta Venäjä on pystynyt kuluvan vuoden aikana hyökkäämään tehokkaasti sekä siviili- että sotilaskohteita vastaan Ukrainan ilmapuolustuksen heikentymisen vuoksi.

Kesäkuussa Yhdysvallat antoi Ukrainalle luvan hyökätä antamillaan aseilla venäläisiin sotilaskohteisiin, jotka sijaitsevat lähellä raja-aluetta.

Lupa heltisi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Koillis-Ukrainassa rajan yli Harkovan alueelle. Ukrainan on raportoitu iskeneen luvan saatuaan Venäjän puolelle esimerkiksi HIMARS-raketinheittimillä.

Käihkö: Aseluvat ovat epätasa-arvoisia

Länsimaat ovat kevään ja kesän aikana löyhentäneet tuntuvasti antamiensa aseiden käyttörajoituksia. Ukraina on esimerkiksi Venäjän Kurskiin hyökätessään käyttänyt länsimaista panssarikalustoa.

Pitkän kantaman tuhovoimaisten aseiden, kuten ATACMS- ja Storm Shadow -ohjusten käyttöä on kuitenkin yhä rajoitettu.

Kesäkuussa sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö muistutti, etteivät eri maiden antamat luvat ole keskenään tasa-arvoisia.

– Jos Suomi sanoo, ettei annettujen aseiden käytöllä ole rajoituksia, voi sillä olla poliittista merkitystä, mutta Suomi ei ole tiettävästi antanut pitkän kantaman ohjuksia, joten suurta käytännön merkitystä ei ole, Käihkö perusteli MTV Uutisille.

Yhdysvallat on perustellut aseidensa käyttörajoituksia eskalaation pelolla. Käihkön mukaan on selvää, että pelko Ukrainan sodan laajentumisesta otetaan Valkoisessa talossa tosissaan.

– Yhdysvallat on yhä huolissaan ydinsodan vaarasta. Kolmannen maailmansodan todennäköisyys on kuitenkin suurempi kuin nolla, Käihkö muistutti.

– Yhdysvallat on viime kädessä puolustusliitto Naton myötä Euroopan turvallisuuden takaaja. Jos Ukrainan sota Yhdysvaltojen takia tai siitä riippumatta laajenisi maailmansodaksi, tulisi se vedetyksi siihen mukaan Naton kautta, Käihkö jatkoi.

Uutista päivitetty kello 20.14 Blinkenin kommenteilla ja uuden tukisumman määrällä, myös otsikkoa muokattu.

Lue myös: Venäjä järjestää valtavan 90 000 sotilaan sotaharjoituksen – Putin kommentoi

Valtonen: Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti

Pahamaineinen venäläisjoukko siirretty lähelle Suomen rajaa – näin kommentoi pääministeri Orpo

Venäjä sanoo vallanneensa Ukrainalle tärkeän Krasnohorivkan

Venäjä sanoo pudottaneensa yöllä yli 140 lennokkia – Moskovan alueella ainakin yksi kuollut