Ukraina selittelee hyökkäyksensä hitautta – suomalaisasiantuntijaa epäilyttää: "Viestinnän tyyli muuttui todella nopeasti"

Ukrainan sodan tilannekarttaa ylläpitävän sotahistorioitsija Emil Kastehelmen mukaan Ukrainan vastahyökkäys Etelä-Ukrainassa lähti vauhdikkaasti liikkeelle, mutta venäläiset saivat tilanteen nopeasti haltuun.

Ukrainan vastahyökkäys maan eteläosassa pyrkii venäläisjoukkojen "systemaattiseen kuluttamiseen", ei Kremlin miehittämien alueiden nopeaan takaisinvaltaukseen, väittivät ukrainalaisviranomaiset lauantain aikana, raportoi amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).

Kastehelmen mukaan Ukrainan lausunnot tässä vaiheessa vastahyökkäystä "herättävät vähän kysymyksiä".

– Epäilen väitteitä siitä, etteikö Ukraina olisi yrittänyt oikeastikin edetä. Siellä on todistetusti hyökätty vahvasti, on nähty tuhoutuneita ukrainalaisia panssarivaunuja ja muuta. Kunnon panssaroiduilla osastoilla on pyritty eteenpäin, Kastehelmi sanoo MTV Uutisille.

– Tietysti voi olla niin, että he haluavat sitoa venäläisiä joukkoja, Kastehelmi jatkaa.

Kastehelmen mukaan on mahdollista, että Ukrainan kommentit on "suhteutettu tilanteeseen". Kiova käy taistelua olemassaolostaan ja sillä on tarve sanoittaa asiat itselleen mieluisaan muotoon, Kastehelmi muistuttaa.

– Ukrainan viestinnän tyyli muuttui todella nopeasti sellaiseksi, että älkää odottako mitään isoa ja merkittävää, vaikka jo kevään lopulta asti on viestitty toiveikkuutta (etelän vastahyökkäyksestä).

Ukrainan kommenteissa on ainakin pintapuolisesti samaa sävyä kuin Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun niissä lausunnoissa, joissa Venäjän hyökkäyksen on kerrottu milloin mistäkin syystä etenevän tahallaan hitaasti.

"Ukrainan hyökkäys lähti ilmeisen kovaa käyntiin"

Kastehelmen mukaan avoimista lähteistä vastahyökkäyksen seuraaminen on ollut jokseenkin vaikeaa. Ukraina on suitsinut tiedotusta, eikä vahvistettua tietoa ole juuri ollut.

Kokonaisvaltaista tilannekuvaa ovat tuottaneet lähinnä venäläiset lähteet, jotka tietysti muokkaavat asioita heille mieluisiksi.

– Näyttää kuitenkin siltä, että Ukrainan hyökkäys lähti ilmeisen kovaa käyntiin, mutta nyt vaikuttaa siltä, että venäläiset saivat aika nopeasti tilanteen haltuun, Kastehelmi katsoo.

– Meidän tietojen, analyysien ja käytettävissä olevan materiaalin perusteella mitään suuria läpimurtoja ei ole tapahtunut.

Ihan pelkkää paikallaan junnaamista Ukrainan vastahyökkäys ei ole ensimmäisen viikon aikana ollut. Kyliä on vapautettu, joskin alle kymmenkunta, Kastehelmi laskee. 

– Kun katsoo hyökkäysrintaman leveyttä, niin tämä ei ole mitenkään erityisen kova määrä.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Ukraina julkaisi lennokkivideon: Kuvassa vilahtaa ammus ja pian tankin miehistönjäsen juoksee karkuun.

Ukraina on myös suurentanut Inhuletsjoen sillanpääasemaa, vaikka se ei vielä nykymuodossaankaan ole niin iso, että Venäjän parjatun huollon tarvitsisi siitä erityisesti huolestua.

Venäjän ja Ukrainan välinen rintamalinja tietysti mutkittelee, mutta viivoittimella mitattuna vastahyökkäysalueiden ääripäiden välillä on noin 160 kilometriä. Tältä sektorilta löytyy sekä aktiivisempia että rauhallisempia taistelualueita. 

Viimeiset varmistetut tiedot uusista takaisinvaltauksista ovat sunnuntailta.

– Mutta jos (Ukrainan takaisinvaltaukset) suhteutetaan Venäjän hyökkäyksiin, niin näin paljon Venäjä ei ole saanut viikossa alueita haltuunsa juhannuksen jälkeen.

Venäjä valtasi juhannuksen tienoilla esimerkiksi Itä-Ukrainan Severodonetskin kaupungin.

"Herää kysymys hyökkäyksen taustamotiivista"

Etelä-Ukrainan vastahyökkäyksen on arvioitu olevan merkittävä myös poliittisesti sekä Venäjän Vladimir Putinille että Ukrainan Volodymyr Zelenskyille

Zelenskyi on useasti uhonnut valtaavansa etelän takaisin, kun taas Putinille etelän menetys olisi raskas takaisku Kiovan ja Harkovan epäonnistumisten jälkeen.

Brittipuolustusministeriön mukaan pitkään odotettu Ukrainan vastahyökkäys saavutti jonkinlaisen "taktisen yllätyksen". Kastehelmi kertoo yllättyneensä siitä, että vastahyökkäys alkoi näinkin pian.

– Herää kysymys, mikä tämän hyökkäyksen taustamotiivi on. Siinä on saattanut olla poliittista painetta. Tavallaan jotakin on nyt ollut pakko saada aikaan, koska Ukrainan merkittävät vastahyökkäykset ovat olleet hyvin vähissä viime kuukausien aikana.

– Ukraina on odottanut länsimailta aseapua ja siinä kestää aikansa, että sotilaat osaavat oikeasti käyttää niitä. Joukkoja on lisäksi pitänyt täydentää ja korvata tappioita. 

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Ennen nyt käynnissä olevaa Etelä-Ukrainan vastahyökkäystä otsikoihin nousivat Ukrainan aiemmat vastahyökkäykset samalla alueella sekä eteneminen Harkovan seudulla toukokuussa.

Kastehelmen mukaan on "kieltämättä erikoista", että Ukraina piti niin suurta meteliä aikeistaan hyökätä juuri Etelä-Ukrainaan.

– Ensin monelta taholta sanottiin, että siellä hyökätään vahvasti. Sitten siellä oikeasti lopulta vielä hyökättiin. En nyt keksi välittömästi samantyyppistä esimerkkiä, jossa olisi samalla tavalla toimittu.

Kastehelmen mukaan sille, miksi Ukraina on halunnut hyökätä juuri etelässä, löytyy hyvä syy.

Dneprjoen pohjoispuolelta venäläisten pois työntäminen tarjoaisi Ukrainalle luontaisen vahvan puolustuslinjan, joka mahdollistaisi Kiovalle sotilaiden siirtämisen muille alueille.

Hersonin nopea valtaus jäämässä haaveeksi

Yksi vähintään länsimaisissa unelmissa usein nimetty tavoite on ollut Hersonin kaupungin takaisinvaltaus. 

Useampaan otteeseen sodan aikana on kerrottu tarinaa ukrainalaisjoukoista, joita on väitetty havaitun milloin missäkin päin Hersonin esikaupunkialueita. Maajoukkojen välisiä taisteluita kaupungista ei ole kuitenkaan käyty tälläkään viikolla.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Kastehelmi ei odota lähiaikoina näkevänsä "mitään kovin merkittäviä läpimurtoja". Ukraina todennäköisesti jatkaa etelän painopistesuunnilla puskemista, Kastehelmi sanoo.

– Liikettä ukrainalaisten hyväksi tullaan todennäköisesti vielä näkemään.

– Mutta sellaisesta ajatuksesta voidaan varmasti luopua, että edessä olisi jokin nopea Hersonin vapauttaminen.

Lue myös:

    Uusimmat