Venäjän armeija yrittää hyökätä uudella tavalla Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan, kirjoittaa Kiovan sotilashallinnon Serhii Popko viestipalvelu Telegrammissa.
Venäjän sunnuntaina tekemä ilmahyökkäys Kiovaan oli erilainen kuin lukemattomat aiemmat, Popko arvioi. Popkon kommenteista uutisoi myös ukrainlaismedia Kyiv Independent.
Venäjä hyökkäsi sunnuntaina Kiovaan ohjuksilla noin kello 20 paikallista aikaa. Ohjusten palaset osuivat muun muassa 14-kerroksineen asuinrakennukseen, virastoihin ja 16 ajoneuvoon. Yksi henkilö joutui Ukrainan mukaan sairaalahoitoon.
Popko kuvailee hyökkäyksen olleen erilainen. Ilmaiskua ei tehty pimeyden turvin, eikä siinä myöskään yhdistetty erilaisia ilma-aseita, kuten ohjuksia ja droneja.
– Sitä ei tehty ballistisilla aseilla tai risteilyohjuksilla, jotka olisi ammuttu strategisista pommikoneista, Popko kirjoittaa.
– Hyökkääjä yrittää uusia taktiikoita. Hän etsii oikeaa aikaa, tekotapaa ja keinoa iskeä Kiovaan.
Popko muistutti pääkaupungin asukkaita, että vaikka ilmahälytys soisi poikkeavaan aikaan, ei sitä pidä jättää huomioimatta.
Lue myös: Pekka Toveri: Suomi jo sodassa Venäjän kanssa – "vain sairas mielikuvitus rajana"
Käihkö: "Pidäke on mennyt"
Venäjän ilmavoimat ovat pystyneet kuluvan vuoden aikana toimimaan merkittävästi tehokkaammin ja vapaammin Ukrainan ilmapuolustuksen heikentymisen vuoksi.
Ukraina puolestaan on pyrkinyt heikentämään Venäjän kykyä tehdä ilmaiskuja hyökkäämällä esimerkiksi öljyjalostamoihin ja sotilastukikohtiin.
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö havaitsi jo keväällä tapahtuneen muutoksen tavassa, jolla Venäjä tekee ilmaiskuja Ukrainaan.
Venäjä on viime kuukausina aiempaa selvemmin ottanut kohteikseen esimerkiksi Ukrainan voimalaitokset ja muun kriittisen infrastruktuurin.
Kremlillä olisi aiemminkin ollut kyky tehdä vastaavia iskuja, mutta samassa mittakaavassa se ei ole näin tehnyt. Mikä on muuttunut? Syytä voi vain spekuloida, Käihkö sanoo.
– Venäjä on turhautunut ja pidäke tehdä näitä hyökkäyksiä on mennyt. Ehkä Venäjä on miettinyt, että Ukrainaan tulisi myötämielinen hallinto, jolloin olisi hyvä, että sillä olisi tiettyjä kriittisen infrastruktuurin edellytyksiä, Käihkö pohtii.
– Nyt Venäjällä on turhauduttu lukkiutuneeseen tilanteeseen ja on etsitty uusia kohteita, joihin ei olla aikaisemmin hyökätty, hän jatkaa.
1:00
Satelliittikuvat paljastavat Venäjän hävittäjien tuhoutuneen Krimin sotilaslentokentällä toukokuussa.
Ukraina taas on vastannut hyökkäämällä Venäjän energiakohteisiin.
– Ukrainan sodassa on ollut tietynlaisia rajoituksia, ehkä neuvoteltujakin: Jos me emme hyökkää tällaiseen kohteeseen, älkää te hyökätkö tuollaiseen kohteeseen, Käihkö katsoo.
Pidäkkeitä on yhä olemassa. Esimerkiksi ydinvoimaloita vastaan hyökkäämistä on selvästi vältetty, joskin Etelä-Ukrainan Zaporizhzhjan ydinvoimalan turvallisuustilanne on ollut jatkuva huolenaihe sodan alusta alkaen. Ydinvoimalan alue on tällä hetkellä Venäjän miehittämä.