Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö näkee keväällä tapahtuneen muutoksen tavassa, jolla Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Venäjä on aiempaa selvemmin ottanut kohteikseen esimerkiksi Ukrainan voimalaitokset ja muun kriittisen infrastruktuurin.
Kremlillä olisi aiemminkin ollut kyky tehdä vastaavia iskuja, mutta samassa mittakaavassa se ei ole näin tehnyt. Mikä on muuttunut? Syytä voi vain spekuloida, Käihkö sanoo.
– Venäjä on turhautunut ja pidäke tehdä näitä hyökkäyksiä on mennyt. Ehkä Venäjä on miettinyt, että Ukrainaan tulisi myötämielinen hallinto, jolloin olisi hyvä, että sillä olisi tiettyjä kriittisen infrastruktuurin edellytyksiä, Käihkö pohtii.
– Nyt Venäjällä on turhauduttu lukkiutuneeseen tilanteeseen ja on etsitty uusia kohteita, joihin ei olla aikaisemmin hyökätty, hän jatkaa.
Lue myös: Kommentti: Venäjä bluffaa, koska pelkää – Putin uhkailee nyt suoraan Euroopan pieniä maita
Ukraina taas on vastannut hyökkäämällä Venäjän energiakohteisiin.
– Ukrainan sodassa on ollut tietynlaisia rajoituksia, ehkä neuvoteltujakin: Jos me emme hyökkää tällaiseen kohteeseen, älkää te hyökätkö tuollaiseen kohteeseen, Käihkö katsoo.
Pidäkkeitä on yhä olemassa. Esimerkiksi ydinvoimaloita vastaan hyökkäämistä on selvästi vältetty, joskin Etelä-Ukrainan Zaporizhzhjan ydinvoimalan turvallisuustilanne on ollut jatkuva huolenaihe sodan alusta alkaen. Ydinvoimalan alue on tällä hetkellä Venäjän miehittämä.
Lue myös: "Putinin kärsivällisyys on loppunut" – Sisäpiirilähteet paljastavat puhdistuksen syyt
Ilmari Käihkö näkee Zelenskyin väitteissä "hirveän huolestuttavan" mahdollisuuden
Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö joulukuussa 2022.
Sähkö on välttämätöntä
Tulostakin Venäjä on energiahyökkäyksillään tehnyt. Tuhojen aikaansaamista on helpottanut se tosiasia, ettei Ukrainan ilmatorjunta ole tällä hetkellä samassa iskussa kuin vielä vaikka puoli vuotta sitten. Paljon puhuttu ammuspula vaikuttaa myös ilmatorjuntakykyyn.
Ilmapuolustuksen ongelmat ovat näkyneet myös siinä, että Venäjän sotalentokoneet ovat pystyneet toimimaan lähempänä rintamalinjaa ja pommittamaan liitopommeilla Ukrainan rintamalinjoja.
Tappioitta tämä ei ole tapahtunut, vaan Ukraina on väittänyt Venäjän menettäneen kuukauden sisään viisi Su-25-maataistelukonetta. Ukraina on joka tapauksessa sanonut, että jotkin Venäjän ilmahyökkäykset ovat päässeet läpi vain, koska ilmatorjunnalta on loppunut ampumatarvikkeet.
– Hyökkäysten keskittäminen energiatuotantoon ei välittömästi vaikuta rintamatilanteeseen, mutta siviiliyhteiskuntaan suuresti. Sähkökatkot ovat Ukrainassa yleisiä. Se vaikuttaa sekä tavallisten ihmisten elämään että pidempiaikaisesti myös teollisuuteen ja täten sotateollisuuteenkin, Käihkö sanoo.
Mikään moderni yhteiskunta ei pyöri ilman sähköä. Talvella humanitääriset ongelmat vain pahentuvat, jos tilanteessa ei tapahdu ratkaisevaa muutosta. Jos ei ole lämmitystä, on ihmiselämä talvella kovin vaikeaa.
Apua vihreästä teknologiasta?
Jos taas Ukrainan sotateollisuus ei pyöri tai mielellään jopa kasva, on sen hyvin vaikea kasvattaa sotilaallista omavaraisuuttaan. Tällä hetkellä Ukraina voi käytännössä käydä nykyisenkaltaista sotaa vain niin pitkään kuin lännen tuki jatkuu.
– Ukraina ei realistisesti pysty uudelleenrakentamaan voimalaitoksia sodan aikana. Se on hirveän kallista ja hidasta, eikä mikään estä Venäjää tuhoamasta niitä uudelleen. Vihreä teknologia tuulivoimasta aurinkoenergiaan ehkä helpottaisi, mutta ei ratkaisisi ongelmaa, Käihkö katsoo.
Sähköä ja lämmitystä vastaan iskeminen ei sinällään ole uusi temppu Venäjältä.
Talvella 2022–2023 Venäjä hyökkäsi kuukausia Ukrainan energiateollisuutta vastaan. Kohteissa oli kuitenkin eroa. Ainakin onnistuneet iskut kohdistuivat pikemminkin voimansiirtoa kuin voimalaitoksia vastaan. Ukrainan ilmatorjunta oli tuolloin myös vahvempi kuin nyt. Länsiasiantuntijat laajalti tuomitsivat pommituskampanjan epäonnistuneeksi.
Ukraina odottaa F-16-hävittäjiä
Ilmatorjuntansa työtaakkaa keventääkseen Ukraina on iskenyt oikeastaan jo viime syksystä lähtien korostetun paljon Venäjän ohjuksia ampuvia ilma- ja merivoimia vastaan.
Iskuja on tehty myös Venäjän kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisälle. Tätä on vaikeuttanut se, että Yhdysvallat etunenässä monet länsimaat ovat kieltäneet Ukrainaa käyttämästä lahja-aseita Ukrainan ulkopuolella.
Hyökkäämällä esimerkiksi lentokenttiä vastaan Ukraina pyrkii vähentämään Venäjän iskukykyä, Käihkö sanoo. Viime päivinä Ukraina on saanut lupauksia uusista ilmatorjuntakyvyistä, mutta toivottujen määrien kanssa ne eivät täsmää. Lisäksi toimitusaikataulut ovat usein varsin pitkiä.
Esimerkiksi Belgian ulkoministeri kertoi tiistaina maan antavan Ukrainalle 30 F-16-hävittäjää, mutta toimitukset tapahtuvat vuoteen 2028 mennessä. Ensimmäisten F-16-hävittäjien on määrä saapua Ukrainaan kuluvan vuoden aikana.
1:00
Satelliittikuvat paljastavat Venäjän hävittäjien tuhoutuneen Krimin sotilaslentokentällä toukokuussa.