Seuraamme Ukrainan kriisin ajantasaista tilannetta tässä artikkelissa.
Ukrainan kriisin tilanne tiivistetysti:
|
Blinken perui tapaamisen Lavrovin kanssa
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on perunut tapaamisensa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa. Ministerien oli määrä tavata huomenna torstaina Genevessä Sveitsissä.
Blinkenin mukaan tapaamista ei ole tällä hetkellä järkeä toteuttaa. Blinkenin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on alkamassa, minkä lisäksi Venäjä on hänen mukaansa selvästi hylännyt diplomatian.
Ukraina kutsuu reserviläiset sotilaskoulutukseen
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ilmoittanut reserviläisten kutsumisesta sotilaskoulutukseen. Presidentin tiistaisesta puheesta ukrainalaisille kertoo muun muassa yhdysvaltalainen uutiskanava CNN.
Zelenskyin mukaan käskyä asevoimien yleisestä liikekannallepanosta ei olla antamassa.
Presidentti sanoi pyrkivänsä edelleen diplomatian avulla ulos kriisistä ja toivotti tervetulleeksi Turkin tarjouksen toimia sovittelijana mahdollisissa neuvotteluissa Ukrainan ja Venäjän välillä. Hän toivotti tervetulleeksi myös länsimaiden ilmoittamat pakotteet.
CNN: Yhdysvallat siirtää F-35-hävittäjiä ja Apache-helikoptereita Baltian maihin
Uutiskanavan CNN:n tietojen mukaan Yhdysvallat siirtää F-35-hävittäjiä ja Apache-helikoptereita Baltian maihin muualta Euroopasta. Asiasta on kertonut uutiskanavalle korkea-arvoinen viranomaislähde. Lisäksi Baltian maihin siirretään joukkoja Italiasta.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi Suomen aikaa tiistai-illalla, että hän on valtuuttanut Yhdysvaltain joukkojen ja kaluston siirtämisen Euroopan sisällä. Joukkoja siirretään Bidenin mukaan vahvistamaan Yhdysvaltain liittolaisia.
Lue myös: Yhdysvallat julkaisi "ensimmäisen erän" Venäjä-pakotteita, kohteena on muun muassa eliitti – presidentti Biden: Pahin on vielä vältettävissä
EU:n uusi pakotepaketti voimaan jo huomenna
Euroopan unionin uudet Venäjän vastaiset pakotteet ovat tulossa voimaan jo tänään keskiviikkona.
EU:n puheenjohtajamaana toimiva Ranska kertoo Twitterissä, että pakotteiden virallisen hyväksynnän odotetaan olevan valmis aamulla ja päivän aikana pakotteet julkistetaan EU:n virallisessa lehdessä, minkä jälkeen ne ovat voimassa.
EU:n ulkoministerit saavuttivat tänään yksimielisyyden uusista Venäjän vastaisista pakotteista. EU lisää pakotelistalleen muun muassa 351 Venäjän duuman jäsentä, jotka äänestivät Itä-Ukrainan separatistialueiden tunnustamisen puolesta.
Lue myös: EU lisää pakotelistalleen 351 Venäjän duuman jäsentä: "Pakotteet tekevät kipeää Venäjälle, ne tekevät hyvin kipeää"
YK:n pääsihteeri: Peruskirja ei ole a la carte -ruokalista
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on kehottanut Venäjää noudattamaan YK:n peruskirjaa kokonaisuudessaan. Hän painottaa, ettei YK:n peruskirja ole mikään a la carte -ruokalista, josta voisi valikoida haluamansa osat.
Lisäksi Guterres tuomitsee Venäjän päätöksen tunnustaa Itä-Ukrainan niin kutsutut Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat.
Pääsihteeri kertoo olevansa huolissaan muun muassa tulitaukorikkomusten kasvaneesta määrästä Itä-Ukrainassa ja painotti separatistialueiden tunnustamisen loukkaavan Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.
EU:n ulkoministerit yksimielisiä Venäjän pakotteista
EU:n ulkoministerit ovat saavuttaneet yksimielisyyden uusista Venäjän vastaisista pakotteista. Pakotteita kohdistetaan muun muassa venäläispankkeihin ja puolustussektoriin.
Osana pakotepakettia EU myös rajoittaa Venäjän valtion pääsyä EU:n finanssimarkkinoille. EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell sanoo myös arvostavansa Saksan päätöstä siitä, että Nord Stream 2 -kaasuputkihanke keskeytetään.
Borrell kertoo, että EU lisää pakotelistalleen 351 Venäjän duuman jäsentä, jotka äänestivät Itä-Ukrainan separatistialueiden tunnustamisen puolesta. Lisäksi pakotteita langetetaan 27 taholle, jotka liittyvät separatistialueiden tunnustamiseen.
Borrell vakuutti, että sanktiot tulevat satuttamaan Venäjää kovasti.
Putin: Minskin rauhanprosessi on päättynyt
Venäjän presidentti Vladimir Putin toteaa, että Minskin rauhansopimus Ukrainan kanssa ei ole enää voimassa, eikä sen velvoitteita tarvitse enää täyttää. Hän syytti sopimuksen purkautumisesta Ukrainan hallintoa maan omien toimien sijaan.
Putin antoi lausumansa tiedotustilaisuudessa, jossa virallisesti tunnusti Itä-Ukrainan kaksi aluetta itsenäisiksi. Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoo Venäjän tunnustavan Donetskin ja Luhanskin kokonaan itsenäisiksi. Hän ei siis tunnusta vain separatistien hallussaan pitämiä alueita itsenäisiksi.
Venäjän hallinnon edustajat antoivat aiemmin vain kryptisiä lausuntoja sen suhteen, millä rajoilla Venäjä tunnustaa separatistitasavaltojen itsenäisyyden.
Separatistit pitävät nykyisellään hallussaan vain noin kolmasosaa Donetskin ja Luhanskin alueista, kun taas loput ovat Ukrainan hallussa. Venäjän tunnustaessa koko Donetskin ja Luhanskin alueiden olevan itsenäisiä, se voi käyttää tätä verukkeena tunkeutua sotilaallisesti Ukrainan hallitsemille alueille.
Tänään jo aiemmin Suomen presidentti Sauli Niinistö arvioi, että sopimuksen tie on kuljettu loppuun.
Venäjän parlamentti sallii sotajoukkojen käytön maan ulkopuolella
Venäjän parlamentin ylähuone on hyväksynyt asevoimien käytön maan rajojen ulkopuolella tukemaan Ukrainan separatisteja.
Presidentti Vladimir Putin pyysi aiemmin päivällä liittoneuvostoa hyväksymään ehdotuksen. Yhteensä 153 senaattoria kannatti päätöstä, eikä kukaan äänestänyt vastaan tai tyhjää.
Venäjän varapuolustusministerin Nikolai Pankovin mukaan neuvottelut Ukrainan kanssa ovat pysähtyneet. Pankov väitti, että Ukrainan johto on valinnut väkivallan ja verenvuodatuksen tien.
Bellingcat: Venäjän joukoista tehty havaintoja separatistialueilla
Ukrainan rajan yli separatistialueille epävirallisesti saapuneista uusista venäläisjoukoista on havaittu merkkejä, kertoo avointa tiedustelutietoa keräävän ja analysoivan Bellingcat-ryhmän perustaja Eliot Higgins STT:lle.
Venäjä ei ole toistaiseksi virallisesti marssittanut joukkojaan Itä-Ukrainan separatistialueille, vaikka Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnusti eilen illalla nukketasavaltojensa Luhanskin ja Donetskin niin kutsutun itsenäisyyden ja ilmoitti lähettävänsä joukkoja alueelle.
Venäläistä sotilaskalustoa ja Venäjän epävirallisia joukkoja on havaittu laajalti Ukrainan separatistialueilla jo Itä-Ukrainan vuonna 2014 alkaneen sodan alusta lähtien.
Stoltenberg: Koskaan ei ole liian myöhäistä olla hyökkäämättä
Sotilasliitto Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Venäjällä on yhä aikaa perääntyä ja päättää olla hyökkäämättä Ukrainaan. Ei ole koskaan liian myöhäistä olla hyökkäämättä, Stoltenberg sanoi tiedotustilaisuudessa Naton kokoustettua tänään Ukrainan tilanteesta.
Stoltenbergin mukaan kaikki merkit viittaavat siihen, että Venäjä suunnittelee edelleen täysimittaista hyökkäystä Ukrainaa vastaan. Stoltenberg lisäsi, että Nato ja monet sen kumppanit ovat valmiita tarvittaessa tukemaan Ukrainaa.
Stoltenberg tuomitsi eilen Venäjän presidentin Vladimir Putinin päätöksen tunnustaa Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyys. Stoltenbergin mukaan päätös heikentää entisestään Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta sekä rapauttaa pyrkimyksiä konfliktin ratkaisemiseksi.
Lue myös: Naton Stoltenberg tiedotti Ukrainan tilanteesta: "Ei ole koskaan liian myöhäistä"
Suomi–Venäjä-seurakin tuomitsee
Suomi–Venäjä-seura tuomitsee Venäjän toimet Ukrainassa, seura kertoi jäsenilleen tiistaina. Suomen valtiojohto keskusteli aikaisemmin Venäjän toiminnasta ja tuomitsi Venäjän toimet Ukrainassa.
Seuran mukaan Venäjä on viimeaikaisilla toimillaan loukannut Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta kansainvälisen oikeuden vastaisesti.
– Olemme jo pitkään toivoneet tilanteeseen rauhanomaista ratkaisua, mutta valitettavasti se näyttää yhä epätodennäköisemmältä. Venäjän toiminta ei näkemyksemme mukaan ole hyväksyttävää, seura kirjoitti jäsenilleen.
Suomi–Venäjä-seura korostaa, että sen arvojen mukaan hyvään naapuruuteen kuuluu kunnioittava kanssakäynti ja rakentava dialogi. Seura kertoo sivuillaan olevansa "kaikille avoin, poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tarjoaa tietoa ja mahdollisuuksia tutustua Venäjän monimuotoiseen kulttuuriin, kieleen ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin".
Vuonna 2014 seura julkaisi Suomen Kuvalehden mukaan maiden tilanteen kärjistymisestä huolestuneen kannanoton. Seura on aiemmin pidättäytynyt ottamasta tilanteeseen kantaa vedoten siihen, ettei ole poliittinen järjestö.
Pääministeri Johnson: Britannian pakotteet muun muassa kolmeen "erittäin varakkaaseen" ihmiseen
Britannian pakotteet kohdistuvat viiteen venäläispankkiin ja kolmeen erittäin varakkaaseen henkilöön, kertoi maan pääministeri Boris Johnson parlamentille.
Pakotteiden kohteena olevat venäläispankit ovat Rossija, IS Bank, GenBank, Promsvjazbank ja Mustanmeren kehitys- ja jälleenrakennuspankki.
Britannian pakotelistalle päätyneiden miljardöörien Gennadi Timtshenkon sekä Igor ja Boris Rotenbergin Britanniassa oleva varallisuus jäädytetään ja heidän maahanpääsynsä evätään.
Johnsonin mukaan kyseessä on ensimmäinen "rypäs" pakotteita ja lisäpakotteita ollaan valmiina ottamaan käyttöön Yhdysvaltain ja EU:n rinnalla.
Aiheesta lisää: EU:n uudet pakote-ehdotukset kohdistuisivat muun muassa venäläispankkeihin ja Venäjän valtion pääsyyn EU:n finanssimarkkinoille
Ukraina valmis katkaisemaan suhteet Venäjään
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoo Ukrainan olevan valmistautunut katkaisemaan suhteensa Venäjään vastauksena Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden tunnustamiselle.
Zelenskyin mukaan maan ulkoministeriö oli pyytänyt häntä tarkastelemaan suhteiden katkaisemista. Ukraina on kutsunut Moskovan-lähettiläänsä Kiovaan konsultaatioita varten.
Zelenskyi sanoi Venäjän päätöksen tunnustaa Donetskin ja Luhanskin niin sanottujen kansantasavaltojen itsenäisyyden olevan ensimmäinen askel Venäjän sotilaallisessa aggressiossa Ukrainaa kohtaan.
Venäjä: Emme toistaiseksi lähetä joukkoja kapinallisalueille
Venäjä ei aio toistaiseksi lähettää joukkojaan Itä-Ukrainan separatistitasavaltoihin, sanoo Venäjän varaulkoministeri Andrei Rudenko.
Hänen mukaansa Venäjä voi kuitenkin tarjota alueille sotilasapua, jos uhkaa ilmenee. Rudenkon mukaan spekulaatiota joukkojen siirtämisestä alueelle tulee välttää.
Venäjä tunnusti eilen Donetskin ja Luhanskin niin sanottujen kansantasavaltojen itsenäisyyden. Tänään Venäjän duuma ratifioi kansantasavaltojen kanssa yhteistyösopimuksen, joka sisältää myös sotilasavun antamisen.
Venäjä on ylläpitänyt Itä-Ukrainan separatistihallintoja vuodesta 2014.
EU:n Borrell: Suora aggressio Ukrainaa kohtaan
EU:n ulkosuhteita johtavan Josep Borrellin mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin päätös lähettää sotilaita Donetskiin ja Luhanskiin on toinen suora aggressio Ukrainaa kohtaan. Borrellin mukaan Venäjän niin sanottu rauhanturvaamisoperaatio loukkaa Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.
Putinin mukaan sotilaat "lähtevät turvaamaan rauhaa". Kahdessa erillisessä määräyksessä Putin ohjaa puolustusministeriönsä vastaamaan "rauhan ylläpitämisestä" Luhanskissa ja Donetskissa.
Borrellin mukaan Euroopan unionin maiden ulkoministerit päättävät tänään Venäjälle asetettavista sanktioista.
Sanktioiden laajuudesta päättävät ulkoministerit, mutta Borrell kertoo olevansa varma yksimielisestä päätöksestä.
Borrell kertoi, että mahdollisten sanktiotoimien sisältöä on suunniteltu tänä aamuna Pariisissa, ja päätös tehtäisiin iltapäivälle suunnitellussa hätäkokouksessa.
Borrell ei kuvailisi tilannetta vielä täysimittaiseksi invaasioksi, mutta lisäsi kuitenkin, että Venäjän joukot ovat Ukrainan maaperällä.
Borrell tuomitsi jo aiemmin EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin tavoin Putinin päätöksen tunnustaa Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyys.
Kaikki kolme julkaisivat samansisältöisen tviitin, jonka mukaan Putinin päätös rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta. EU ja sen kumppanit reagoivat Putinin päätökseen yhtenäisesti, tiukasti ja päättäväisesti osoittaen solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan, tviitissä myös sanottiin.
Suomi vastaa Venäjän toimiin osana EU:ta
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat tänään Venäjän toiminnasta ja Euroopan turvallisuustilanteesta.
Presidentin kanslia ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta tiedottavat, että Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan Unionia.
Tiedotteessa todetaan, että Suomi tuomitsee Venäjän yksipuoliset, Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta loukkaavat toimet
Baltian maat vaativat vahvoja sanktioita Venäjälle EU:lta
Baltian maiden johtajat ovat tuominneet jyrkin sanoin Putinin eilisen päätöksen tunnustaa Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyys Itä-Ukrainassa.
Viron pääministeri Kaja Kallas vaati lausunnossaan Venäjään kohdistuvia vahvoja sanktioita Euroopan unionilta.
Myös Latvian valtionjohdon lausunnossa Putinin julistus tuomittiin täysin ja kansainväliseltä yhteisöltä vaadittiin vahvoja toimia.
Liettuan pääministeri Ingrida Simonyte taas kertoi Twitter-tilillään, että Putin on valheillaan "pannut Kafkaa ja Orwelliakin paremmaksi". Kirjailijat Franz Kafka ja George Orwell käsittelivät teoksissaan muun muassa autoritaaristen hallintojen vallankäyttöä.
YK:n pääsihteeri palaa kiireisesti New Yorkiin
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres ilmoitti eilen, että Venäjän ratkaisu on ristiriidassa YK:n peruskirjan periaatteiden kanssa. Guterres tuomitsi Venäjän Itä-Ukrainan separatistialueiden tunnustuspäätöksen ja sanoi sen loukkaavan Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.
Guterres oli viikonloppuna Münchenin turvallisuuskonferenssissa ja oli matkustanut sieltä maanantaiksi Portugaliin. Sieltä Guterresin oli tarkoitus jatkaa vierailulle Kongon demokraattiseen tasavaltaan, mutta Guterres päätti palata kiireisesti takaisin New Yorkiin YK:n päämajaan.
Ukraina oli jo aiemmin päivällä pyytänyt YK:n turvallisuusneuvoston pikaista kokoontumista kriisin käsittelemiseksi ennen kuin Putin oli allekirjoittanut määräyksiään.