Seuraamme Ukrainan kriisin ajantasaista tilannetta tässä artikkelissa.
Ukrainan kriisin tilanne tiivistetysti:
|
Kreml: Separatistijohtajat pyysivät Putinilta "apua" torjumaan Ukrainan aggressiivisuutta
Kremlin mukaan Itä-Ukrainan separatistijohtajat Denis Pushilin ja Leonid Pasetshnik ovat pyytäneet Venäjän presidentiltä Vladimir Putinilta "apua torjumaan" Ukrainan armeijan "aggressiivisuus".
Asiasta kertoi Putinin tiedottaja Dmitri Peskov venäläisten uutistoimistojen Ria Novostin ja Interfaxin mukaan.
Ukrainan parlamentti hyväksyi julistuksen poikkeustilasta
Ukrainan parlamentti on hyväksynyt julistuksen maan poikkeustilasta. Poikkeustila tulee voimaan puoliltaöin ja on voimassa 30 päivää, kertoo BBC.
Poikkeustilan julistaminen tarkoittaa muun muassa asiakirjojen ja ajoneuvojen tehostettuja tarkistuksia. Hallitus voi myös määrätä tarvittaessa ulkonaliikkumiskiellon. Reserviläiset eivät myöskään saa poistua maasta.
Poikkeustila on voimassa kaikissa osissa Ukrainaa lukuun ottamatta Venäjän tukemien separatistien hallussa olevia alueita maan itäosassa.
Biden ilmoitti Nord Stream 2:een liittyvistä pakotteista
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on ilmoittanut Nord Stream 2 -kaasuputkeen liittyvistä pakotteista.
Pakotteiden kohteena ovat kaasuputken valmistajat.
Bidenin ilmoitus tuli päivä sen jälkeen, kun Saksan liittokansleri Olaf Scholz oli kertonut, että Saksan ja Venäjän välinen Nord Stream 2 -kaasuputkihanke keskeytetään.
Ukraina hyväksyi poikkeustilan
Ukrainan parlamentti on hyväksynyt julistuksen maan poikkeustilasta tänä iltana. Poikkeustila tulee voimaan puoliltaöin ja on voimassa 30 päivää, kertoo BBC.
Media: USA varoittanut Ukrainaa Venäjän pian tapahtuvasta täysimittaisesta hyökkäyksestä
Yhdysvaltain hallinto on varoittanut Ukrainaa Venäjän pian tapahtuvasta täysimittaisesta hyökkäyksestä. Asiasta kertoivat yhdysvaltalaismediat Newsweek ja CNN perustavat tietonsa ukrainalaisiin, yhdysvaltalaisiin ja läntisiin asiaa tunteviin lähteisiin.
CNN:n tietojen mukaan varoitus on annettu Ukrainalle eilisaamuna. Newsweekin mukaan hyökkäys tapahtuisi parin vuorokauden kuluessa.
Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä lähellä oleva lähde vahvisti Newsweekille Yhdysvaltain varoituksen. Hän kuitenkin totesi, että tämä oli jo kolmas kerta kuukauden aikana, kun Ukrainaa on kehotettu valmistautumaan uhkaaviin laajoihin sotatoimiin.
Ukrainan hallituksen verkkosivustoja vastaan tehty kyberhyökkäys
Ukrainassa hallituksen ja ulkoministeriön verkkosivustoja vastaan on tehty kyberhyökkäys, kertoo varapääministeri Myhailo Fedorov.
Hänen mukaansa myös useita pankkeja vastaan hyökättiin.
Fedorovin mukaan haittojen minimoimiseksi joidenkin nettisivustojen liikenne oli vaihdettu toiselle palveluntarjoajalle.
Viranomaiset kertoivat tällä viikolla saaneensa varoituksia, joiden mukaan hakkerit olivat valmistelemassa suuria hyökkäyksiä hallituksen virastoja, pankkeja ja puolustussektoria vastaan. (STT-AFP)
Sotakalustoa liikkeellä Itä-Ukrainassa
Kahden sotakalustoa kuljettavan saattueen on havaittu liikkuvan kohti itäisen Ukrainan separatistialueella sijaitsevaa Donetskin kaupunkia, kertoo Reuters.
Uutistoimiston mukaan saattueet näyttävät saapunen Venäjältä, mutta ajoneuvoissa ei ole nähty minkään maan tunnistettavia tunnuksia. Tiedot perustuvat Reutersin saamiin tietoihin alueelta.
Toisessa saattueessa on mukana muun muassa panssarivaunuja ja jalkaväen taisteluajoneuvo. Toisessa saattueessa kerrotaan olleen kuorma-autoja ja polttoainetta kuljettavia ajoneuvoja.
Venäjän toimet näkyivät Helsingin pörssissä
Helsingin pörssi sulkeutui tänään 0,66 prosenttia miinuksen puolelle, vaikka päivä alkoi suhteellisen valoisasti.
Viidenneksi vaihdetuimman Fortumin kurssi oli pörssin sulkeuduttua miltei viisi prosenttia pakkasen puolella. Fortumilla on merkittävää liiketoimintaa Venäjällä ja tytäryhtiö Uniperin kautta yhteys Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeeseen, jonka valmistelun Saksa päätti keskeyttää Venäjän toiminnan vuoksi.
Öljyn hinta pysyi suhteellisen vakaana. Taustalla ovat sijoittajien arviot Venäjää vastaan asetetuista pakotteista. Markkinoiden kannalta on keskeistä, etteivät pakotteet ole kohdistuneet Venäjän raakaöljyn vientiin.
Öljyn viitelaatu Brentin hinta oli tänään noin 97 dollaria tynnyriltä. Eilen tynnyrin hinta kohosi lähelle sataa dollaria eli korkeimmalle tasolle seitsemään vuoteen.
EU-maiden johtajilla ylimääräinen huippukokous
EU-maiden johtajat on kutsuttu ylimääräiseen huippukokoukseen Brysseliin huomiseksi. Kokouksessa keskustellaan viime päivien tapahtumista ja siitä, kuinka Venäjän toimiin vastataan.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kutsukirjeen mukaan kokouksen aiheena ovat myös Ukrainan tukeminen sekä kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen suojaaminen.
Ulkoministeriö kutsui Venäjän Suomen-suurlähettilään puhutteluun Ukrainan takia
Suomen ulkoministeriö kutsui tänään Venäjän Suomen-suurlähettilään Pavel Kuznetsovin puhutteluun Ukrainan tilanteen takia.
Ministeriö ilmaisi Suomen paheksuvan Venäjän yksipuolisia toimia, jotka loukkaavat Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja suvereeniutta. Ministeriön mukaan toimet ovat vakava kansainvälisen oikeuden ja Minskin sopimusten rikkomus.
Suomen lähetystö muuttaa
Ulkoministeriö on eilen tiistaina päättänyt turvallisuustilanteesta tehdyn kokonaisarvion perusteella, että Kiovan suurlähetystön lähetetyt virkamiehet siirtyvät väliaikaisesti Kiovasta Lviviin.
Venäjä on alkanut evakuoida diplomaattista henkilöstöään Ukrainasta.
Venäjä on alkanut evakuoida diplomaattejaan Ukrainasta
Asian vahvisti uutistoimisto AFP:lle Venäjän Kiovan-suurlähetystön edustaja Denis Golenko uutistoimiston tiedustellessa asiaa puhelimitse.
Venäjän ulkoministeriö ilmoitti eilen, että se aikoo evakuoida diplomaattinsa Ukrainasta pian.
Venäjän parlamentin ylähuone hyväksyi eilen asevoimien käytön maan rajojen ulkopuolella tukemaan Ukrainan separatisteja.
Putin valmis neuvottelemaan, mutta tietyin reunaehdoin
Britannia odottaa Venäjän aloittavan täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, kertoo maan ulkoministeri Elizabeth Truss.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan Venäjä on yhä valmis keskustelemaan "diplomaattisista ratkaisuista".
– Venäjän eduista ja kansalaistemme turvallisuudesta emme ole kuitenkaan valmiita neuvottelemaan, Putin totesi AFP:n mukaan tänään.
Reserviläisiä kutsutaan asepalvelukseen
Ukrainan asevoimat alkaa kutsua 18–60-vuotiaita reserviläisiä asepalvelukseen tästä päivästä alkaen. Palvelusaika on korkeintaan yhden vuoden pituinen, kerrotaan maavoimien Facebook-julkaisussa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti eilen reserviläisten kutsumisesta sotilaskoulutukseen. Presidentti kuitenkin vakuutti, että kyse ei ole asevoimien yleisestä liikekannallepanosta.
Ukraina kehottaa kansalaisiaan lähtemään Venäjältä välittömästi
Ukraina kehottaa kansalaisiaan poistumaan Venäjältä välittömästi.
Ukrainan ulkoministeriön mukaan Venäjän "lisääntyvä aggressio" Ukrainaa kohtaan voi merkittävästi vaikeuttaa konsulipalvelujen tarjoamista Venäjällä.
Tämän vuoksi ministeriö kehottaa Ukrainan kansalaisia välttämään matkustamista Venäjälle ja maassa olevia poistumaan maasta välittömästi.
Toistakymmentä kranaatti-iskua
MTV:n kirjeenvaihtaja Petri Saraste kertoo Uutisaamussa ennen seitsemää, että yön aikana on Ukrainan armeijalähteiden mukaan havaittu noin 15 kranaatti-iskua separatistien puolelta. Tulitaukorikkomuksia on vuorokauden sisään ollut 134.
Iskujen aiheuttamista, mahdollisista haavoittumisista tai kuolemantapauksista ei ole tietoa.
Havainto kuitenkin on, että ammunta Luhanskin ja Donetskin alueilla on lisääntynyt. Joukkoja on myös sijoittunut alueille, joissa niitä ei tulisi olla Minskin sopimuksen mukaan. Myös Etyjin tarkkailijoita on estetty pääsemästä alueelle.
Lue myös: Venäjän armeijaa pilkattiin pitkään, nyt "valmis sotilaskoneisto esitellään maailmalle"
Kiovassa pelätään nyt, menetetäänkö alueet kokonaan Venäjälle. Sarasteen mukaan paikalliset uskovat Putinin jatkavan aggressiota Ukrainan suuntaan.
Sarasteen mukaan ukrainalaiset toivovat länneltä järeämpiä pakotteita Venäjää vastaan.
2:43
Näin Petri Saraste kuvailee tunnelmia Kiovassa uutislähetyksessä.
"Onko pakotteilla mitään vaikutusta?"
MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola muistuttaa, että Venäjällä on ollut taloudellisia pakotteita niskassaan jo vuodesta 2014 lähtien, jolloin se valloitti Ukrainalta Krimin niemimaan.
– Niillä ei ole ollut ratkaisevaa vaikutusta. On iso kysymys, onko (uusilla pakotteilla) mitään vaikutusta Venäjän toimiin, Piuhola sanoo.
– On arvioitu, että Venäjä on tavallaan pystynyt korvaamaan pakotteiden piiriin joutuneiden yritysten asioita ja selvinnyt kohtalaisen hyvin omassa taloudessaan, Piuhola jatkaa.
Lue myös: Torjuvatko pakotteet panssarivaunut? Tutkija poimii Putinin sanoista pahaenteisen seikan: "Viitteitä, että tilanne ei pysähdy tulitaukolinjalle"
Yksin länsimaat eivät pakotepeliä pelaa, vaan myös Venäjän odotetaan lähiaikoina ilmoittavan vastapakotteistaan. Niiden kohdetta on Piuholan mukaan vaikea arvioida.
–Tehokkain pakote Eurooppaa kohtaan olisi energian rajoittaminen. Energialla on kuitenkin iso vaikutus Venäjän taloudelle. Energiahanoja Venäjä tuskin on ensimmäisenä Euroopalta sulkemassa, Piuhola arvioi.
4:14
MTV:n kirjeenvaihtaja länsimaiden pakotteista: "On iso kysymys, onko tällä mitään vaikutusta Venäjän toimiin".
Blinken: Suurin uhka sodalle sitten toisen maailmansodan
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken kertoi eilen peruneensa tapaamisensa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa.
Yhdysvaltain ulkoministerin Blinkenin mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin maanantaiset puheet vahvistavat, kuinka hänen suunnitelmanaan on koko ajan ollut hyökätä Ukrainaan. Venäjän huolissa sotilasliitto Natosta ei myöskään ole ulkoministerin mukaan ollut ikinä niinkään kyse Ukrainasta ja Natosta.
Putinin todellisena tavoitteena on Blinkenin mukaan ollut Venäjän imperiumin tai ainakin vaikutuspiirin palauttaminen. Ja jos kummassakaan näistä ei onnistuttaisi, tulisi kaikkien Venäjää ympäröivien maiden olla Putinin mielestä täysin neutraaleja.
Lue myös: Putinin julistus otettiin vastaan sekavin tuntein Ukrainassa – "En tiedä, pitäisikö olla peloissaan vai ei"
Blinkenin mukaan Putinin maanantaina pitämä "syvällisen järkyttävä" puhe sekä tiistaiset lausunnot tekivät selväksi sen, miten Putin näkee Ukrainan.
– Ei itsenäisenä valtiona, jolla on oikeus alueelliseen koskemattomuuteen ja itsenäisyyteen, vaan pikemminkin Venäjän tuotoksena ja täten Venäjälle alisteisena, Blinken sanoi.
– Tämä on suurin uhka turvallisuudelle Euroopassa sitten toisen maailmansodan, hän summasi.
Ukraina kutsuu reserviläiset sotilaskoulutukseen
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ilmoittanut reserviläisten kutsumisesta sotilaskoulutukseen. Presidentin tiistaisesta puheesta ukrainalaisille kertoo muun muassa yhdysvaltalainen uutiskanava CNN.
Zelenskyin mukaan käskyä asevoimien yleisestä liikekannallepanosta ei olla antamassa.
Presidentti sanoi pyrkivänsä edelleen diplomatian avulla ulos kriisistä ja toivotti tervetulleeksi Turkin tarjouksen toimia sovittelijana mahdollisissa neuvotteluissa Ukrainan ja Venäjän välillä. Hän toivotti tervetulleeksi myös länsimaiden ilmoittamat pakotteet.
Zelenskyi sanoi Ukrainan olevan edelleen sitoutunut koskemattomuutensa ja suvereniteettinsa tavoittelemiseen.
– Me toivomme rauhaa, mutta jos olemme hiljaa tänään, huomenna katoamme, Zelenskyi päätti puheensa.
"Putin uskoo, ettei Ukrainalla ole oikeutta olla olemassa"
Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan presidentti Putinin tavoitteena on tuhota Ukraina. Kuleba kommentoi tilannetta haastattelussa CNN:n Jake Tapperille.
– Hänen perimmäinen tavoitteensa on tuhota Ukraina. Häntä eivät kiinnosta Ukrainan osat. Häntä ei edes kiinnosta pitää koko maa hallinnassaan, Kuleba sanoi.
Kuleba avasi näkemyksiään Putinin aikeista päivä sen jälkeen, kun venäläispresidentti tunnusti Itä-Ukrainan niin kutsuttujen Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen itsenäisyyden ja määräsi joukkoja lähetettäväksi näille separatistialueille.
Kuleba painotti Putinin vihaavan sitä, että Ukrainalla on valtion asema. Tämä tuli ulkoministerin mukaan selväksi Putinin maanantaisessa puheessa, jossa presidentti puhui pitkästi Ukrainan ja Venäjän jaetusta historiasta. Putin arvioi esimerkiksi, ettei Ukrainalla ole ikinä ollut valtiollista perinnettä ja väitti, että modernin Ukrainan loi Venäjä.
– Hän uskoo, ettei Ukrainalla ole oikeutta olla olemassa, Kuleba sanoi CNN:lle.
Vastaavanlaista viestiä hän välitti myös Fox Newsin haastattelussa tiistaina.
– Itsevaltaista hallintoa johtavalle presidentti Putinille on vaarallista, että hänen vieressään on menestynyt demokraattinen valtio, Kuleba sanoi Foxilla.
Ulkoministerin mukaan Putin pelkää sitä, että venäläiset näkevät demokratian ja markkinatalouden toimivan Ukrainassa ilman korruptiota ja ajattelevat, että "miksei se voisi toimia Venäjälläkin".
Guterres: "He eivät ole rauhanturvaajia"
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres kehotti eilen Venäjää noudattamaan YK:n peruskirjaa kokonaisuudessaan. Hän painotti, ettei YK:n peruskirja ole mikään a la carte -ruokalista, josta voisi valikoida haluamansa osat.
Guterres kertoi kantavansa huolta rauhanturvaamisen käsitteen vääristämisestä. Venäjä on kertonut lähettävänsä sotilaita tunnustamilleen separatistialueille ja väittänyt joukkojen menevän Itä-Ukrainaan "turvaamaan rauhaa".
– Kun yhden maan joukot menevät toisen maan alueelle ilman lupaa, he eivät ole puolueettomia rauhanturvaajia, Guterres painotti.
– He eivät ole rauhanturvaajia lainkaan.
1:35
Putin täsmensi itsenäisyystunnustusten koskevan aiemmin tulkittua suurempaa aluetta Ukrainasta.