EU:n ulkoministerit ovat saavuttaneet yksimielisyyden uusista Venäjän vastaisista pakotteista. Asiasta kertoi EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell Pariisissa järjestetyn epävirallisen ulkoministerikokouksen jälkeen.
Uusia pakotteita langetetaan, koska presidentti Vladimir Putin päätti eilen tunnustaa Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden kansainvälisen oikeuden vastaisesti.
EU lisää pakotelistalleen 351 Venäjän duuman jäsentä, jotka äänestivät separatistialueiden tunnustamisen puolesta. Lisäksi pakotteita langetetaan 27 henkilölle ja yritykselle, jotka liittyvät separatistialueiden tunnustamiseen.
Pakotteet ovat käytännössä varojen jäädyttämisiä ja matkustuskieltoja.
Borrellin mukaan presidentti Putin ei ole pakotelistalla.
Pakotteita kohdistetaan myös venäläispankkeihin, ja EU rajoittaa Venäjän valtion pääsyä EU:n finanssimarkkinoille. Lisäksi EU kohdistaa pakotteita separatistialueiden ja EU:n väliseen kauppaan.
– Pakotteet tekevät kipeää Venäjälle, ne tekevät hyvin kipeää, Borrell luonnehti.
Ulkoministerien poliittisen päätöksen jälkeen pakotepäätös hyväksytään vielä virallisesti EU:n päätöksentekokoneistossa.
EU:ssa on valmisteltu laajaa pakotepakettia siltä varalta, että Venäjä laajentaa sotatoimiaan Ukrainaa vastaan. Tiistaina ilmoitetut ehdotukset ovat vasta osa suunnitelluista toimista.
Haavisto: Putinin päätös dramaattinen
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Vladimir Putinin ilmoitus tunnustaa Donetskin ja Luhanskin alueet kokonaisuudessaan itsenäisiksi on dramaattinen päätös. Venäjä ei siis tunnusta vain separatistien hallussaan pitämiä alueita itsenäisiksi.
Haavisto arvioi päätöksen viittaavan siihen, että Venäjä on valmis käyttämään sotilaallista voimaa separatistien hallinnoimaa aluetta laajemmin.
Venäjän parlamentin ylähuone on hyväksynyt tänään asevoimien käytön maan rajojen ulkopuolella tukemaan Ukrainan separatisteja.
Putin: Itsenäisyyden tunnustaminen koskee Donetskin ja Luhanskin alueita kokonaisuudessaan
Putin kertoi aiemmin tänään, että separatistitasavaltojen itsenäisyyden tunnustaminen koskee Donetskin ja Luhanskin alueita kokonaisuudessaan. Venäjä ei siis tunnusta vain separatistien hallussaan pitämiä alueita itsenäisiksi.
Venäjän hallinnon edustajat antoivat aiemmin vain kryptisiä lausuntoja sen suhteen, millä rajoilla Venäjä tunnustaa separatistitasavaltojen itsenäisyyden.
Separatistit pitävät nykyisellään hallussaan vain noin kolmasosaa Donetskin ja Luhanskin alueista, kun taas loput ovat Ukrainan hallussa. Venäjän tunnustaessa koko Donetskin ja Luhanskin alueiden olevan itsenäisiä, se voi käyttää tätä verukkeena tunkeutua sotilaallisesti Ukrainan hallitsemille alueille.
Suomi vastaa Venäjän Ukraina-toimiin osana Euroopan unionia.