Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toi valtavan määrän ampuma-aseita ja sotatarvikkeita alueella asuvien siviilien saataville. Riskinä on, että aseet massaleviävät myös konfliktialueen ulkopuolelle esimerkiksi järjestäytyneille rikollisryhmille ja terroristeille.
Tällä hetkellä Ukraina on taistellut olemassaolostaan puolitoista vuotta Venäjän aggressiivisten sotatoimien kohteena.
– Ukrainassa laillisen aseen ja laittoman aseen eroa on vaikea määritellä, koska ukrainalainen lainsäädäntö on kehittymätöntä. Ennen sotaa Ukrainassa teknisesti laillisia siviilikäyttöön olivat vain urheiluun ja metsästykseen käytettävät aseet, käsiaseet olivat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kiellettyjä, kertoo Sanni Tiusanen, joka on selvittänyt aihetta suomalaisessa ajatushautomo Saferglobessa.
Saferglobe järjesti tiistaina keskustelutilaisuuden, jossa se julkaisi selvityksensä tuloksia medialle, yliopistoissa työskenteleville ja esimerkiksi ministeriöiden virkamiehille sekä poliiseille. Jutun tiedot ovat tästä tilaisuudesta ja sen jälkeen tehdystä lyhyestä haastattelusta.
– Heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainan valtio jakoi aseita kaikille siviileille, jotka niitä halusivat. Valtio jakoi siviileille esimerkiksi kahden ensimmäisen jakopäivän aikana 25 000 pikakivääriä ja suuren määrän sinkoja, Tiusanen kertoo.
Hyökkäyksen jälkeen Ukrainassa astui voimaan laki, joka dekriminalisoi aseet sodan ajaksi ja salli kaikkien siviilien kantaa asetta Ukrainan puolustamiseksi.
Toistaiseksi ei merkkejä aseiden viennistä
Safergloben tietojen mukaan vuonna 2017 Ukrainassa oli arviolta 11 miljoonaa asetta, joista luvattomia aseita oli noin viisi miljoonaa kappaletta. Nyt aseiden määrää ei tiedä enää kukaan.
– Eri raporttien mukaan ei kuitenkaan vaikuta siltä, että aseita olisi toistaiseksi yritetty viedä systemaattisesti kovin suuria määriä pois maasta, Tiusanen kertoo.
– Suurin uhka aseiden leviämiselle alueen ulkopuolelle on konfliktin loppuessa, varsinkin jos leviämistä ei ennaltaehkäistä systemaattisesti.
Toimitus huomauttaa, että Venäjä on koko hyökkäyssodan ajan järjestelmällisesti pyrkinyt saamaan lännen asetuen Ukrainalle loppumaan esimerkiksi väittämällä, että lännen antamat aseet päätyvät vääriin käsiin.
Lue myös: Laiton asekauppa rehottaa pimeässä verkossa ja anonyymeissä viestipalveluissa myös Suomessa – KRP kiertää kysymyksen Ukrainan sota-alueelta tuoduista aseista
Korruptio vaikeuttaa tilannetta
Safergloben mukaan Ukraina on Euroopan maista ainoa, joka ei ole säädellyt lailla aseiden myyntiä ja omistusta. Aselupia hallinnoidaan maassa ministeriön asetuksella.
Laillisten ja laittomien aseiden erottamista toisistaan vaikeuttivat jo ennen hyökkäyssotaa maassa rehottanut korruptio ja eliitin tapa antaa aselahjoja toisilleen. Asetuspohjaisista aseluvista päättäviä viranomaisia oli helppo lahjoa.
Krimin valtaus ja Itä-Ukrainassa vuodesta 2014 asti käydyt taistelut näkyivät jo ennen sotaa rikos- ja onnettomuusraporteissa.
– Vuonna 2017 näistä taisteluista jääneiden räjähteiden takia kuoli tai loukkaantui 231 siviiliä, joista 38 oli lapsia, Tiusanen kertaa Small Arms Surveyn raporttia.
– Vuoden 2018 tammi-syyskuun aikana Ukrainan poliisille raportoitiin 128 rikosta, joissa käytettiin kranaatteja esimerkiksi kaupoissa, ravintoloissa ja kotiväkivallan yhteydessä.
Luvut havainnollistavat jonkin verran Itä-Ukrainan taisteluista maan sisällä levinneiden sotatarvikkeiden määrää.
Lue myös: Turun Sanomat: Takavarikoiduista aseista joka neljäs löytyy huumerikollisilta
Siviilit yrittävät pärjätä sodan keskellä
Pienaseita ja kevyitä aseita on helppo piilottaa, kuljettaa ja käyttää. Lisäksi niiden käyttöikä on useita kymmeniä vuosia.
Konfliktien päättyessä aseet päätyvät helposti rikollisille, terroristeille ja muille konfliktialueille. Tämä pätee kaikkiin konflikteihin, ei pelkästään Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.
– Aseita on päätynyt jo joukkojen vetäytyessä venäläisiltä ukrainalaisille ja toisinpäin, Tiusanen kuvailee.
Molempien osapuolten aseita ja sotatarvikkeita lojuu tuntematon määrä maastossa. Samoin kuin ne voivat levitä Ukrainan suuntaan ja Eurooppaan päin, niitä voidaan viedä myös Venäjän puolelle.
– Venäjälle levinneistä aseista meillä on vain vähemmän tietoa, Tiusanen sanoo.
Sota on vienyt monelta ukrainalaiselta koko omaisuuden. On selvää, että ilman toimeentuloa, tukia ja peruspalveluita keskellä taisteluita elävät ihmiset yrittävät selvitä hengissä keinolla millä hyvänsä.
– Itä-Ukrainassa siviilit ovat eläneet keskellä sotaa vuodesta 2014 lähtien. Ukrainan poliisi sai ennen suursodan alkamista joitakin siviilejä kiinni aseiden myynnistä, Tiusanen kertoo.
MTV Uutisten tietojen mukaan myös venäläisten sotilaiden epäillään myyneen Venäjän armeijan sotatarvikkeita eteenpäin, joissakin tapauksissa jopa vastapuolella taisteleville ukrainalaisille.
Lue myös: TS: Cannonballin jäseniä lähtenyt taistelemaan Ukrainan riveihin – mukana kaksi paikallispomoa
Epäselvyyksiä valtion asevarastoilla
Aseita voi päätyä myös korruption seurauksena vääriin käsiin suoraan armeijan varastoista. Olemassaolotaistelunsa keskellä Ukrainan voimavarat korruption kitkemiseksi ovat luonnollisista syistä rajalliset.
Ukrainasta on raportoitu ainakin yksi tapaus, jossa erään kansainvälisen legioonan varastoista katoaa taistelutarvikkeita ja pienaseita.
– Yhdellä legioonan johtajista on pitkä rikoshistoria ja yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Ukraina tutkii tätä tapausta asevarkautena, Tiusanen kertoo.
– Viime kesäkuussa Ukrainan epäiltiin siirtäneen Belgian sille toimittamia aseita kahdelle puolisotilaalliselle joukolle, jotka tekevät iskuja lähellä Venäjän rajaa. Tällainen olisi vastoin kaikkia sopimuksia.
Lue myös: Syyttäjä: Mies 3D-tulosti ja myi vaarallisia ampuma-aseita Tampereella – "Valmistanut useita FGC 9 -kertatuliaseita"
Toimia tarvitaan
Tällä hetkellä asevirtojen kontrolloiminen sota-alueella on vaikeaa, sillä Ukrainan omien viranomaisten voimavarat ovat kiinni kiireellisimmissä tehtävissä ja ulkopuolisten tarkkailijoiden on haasteellista toimia sota-alueella.
– Ukrainan ja Venäjän asevoimien lisäksi aseita käyttävät esimerkiksi siviilit, erilaiset vapaaehtoisryhmät ja puolisotilaalliset joukot, joilla on erilaisia motiiveja aseiden hankintaan sekä Venäjän että Ukrainan puolella, Tiusanen kertoo.
– Osalla näistä ryhmistä voi olla yhteyksiä rikollisjärjestöihin tai äärioikeistoon. On epäselvää, mitä nämä eri toimijat aikovat tehdä aseilla tulevaisuudessa, kun sota loppuu, ja miten he reagoisivat valtiollisiin yrityksiin kerätä aseet pois.
Ukraina jatkaa asevarkauksien ja -väärinkäytösten tutkimista ja tuomitsemista, mutta tilanne vaatisi laajempia muutoksia ja kenties myös muun Euroopan apua.
– Nyt kun sota on jo meneillään ja laajavaikutteisia ennalta ehkäiseviä toimia on hankala enää tehdä, pitäisi panostaa sodan loppuun. Että miten aseet kerätään sodan jälkeen sotilailta ja siviileiltä pois, Tiusanen sanoo.
Hän toteaa, että tehokkaita ennaltaehkäiseviä keinoja ovat korruption vastaiset uudistukset, tehokas aseistariisunta ja yhteiskuntaan sopeuttaminen.
– Jos tilanteeseen ei puututa ja aseiden annetaan levitä esimerkiksi rikollisjärjestöille, tämä tulee heijastumaan laajasti koko EU:n sisäiseen turvallisuuteen.