Miehet pakoilevat palvelusta Ukrainassa – "En voi niitä poikia syyttää"

Kun valtio lähettää poikansa puolustamaan maatansa, pienellä uhrilla pyritään pelastamaan valtion itsenäisyys. Henkensä menettävä sotilas antaa kuitenkin kaikkensa, ja yhä useammalle ukrainalaismiehelle tuo hintalappu vaikuttaa liian korkealta maksettavaksi.

Venäjän hyökkäyssodassa miespulasta kärsivän Ukrainan asevoimiin pakkovärvätyistä miehistä leviää sosiaalisessa mediassa videoita, joissa kaduilta yhytettyjä ihmisiä sullotaan minibusseihin koulutukseen vietäviksi. Moni pakoilee viranomaisia joko Ukrainassa tai vippaskonstein ulkomaille livahtaneena.

Asevoimien sotilaspulaa yritetään helpottaa lakiuudistuksilla. Presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti aiemmin tällä viikolla kolme liikekannallepanoon liittyvää lakia, joiden myötä muun muassa värvättävien alaikäraja laskee 27:stä 25:een. Nuorta verta todella tarvitaan taistelukentille, sillä ukrainalaisen sotilaan mediaani-ikä on noussut jo yli 40:n, kertoi Time-lehti viime vuoden lopulla.

Vielä viime vuoden puolella Zelenskyi sanoi Ukrainan tarvitsevan 500 000 lisäsotilasta, mutta hän on sittemmin kertonut vähemmän riittävän.

Keskiviikkona Suomen presidentin Alexander Stubbin kanssa Kiovassa pidetyssä lehdistötilaisuudessa Zelenskyi ei kertonut mikä tarvittava määrä on, mutta sanoi Venäjän aikovan mobilisoida 300 000 lisäsotilasta kesään mennessä.

Lue myös: Isku kansainvälisen avustusjärjestön tiloihin Ukrainassa – toimisto tuhoutui täysin

"Tunnen häpeää heidän puolestaan"

Tavallisten ukrainalaisten parissa mobilisaatio ja sitä pakoilevat ukrainalaismiehet jakavat mielipiteitä. STT vieraili Kiovassa, jonka kaduilta löytyi sekä ymmärtävää että tuomitsevaa näkökantaa.

– Se on häpeä. Tunnen häpeää heidän puolestaan, sanoi kaatuneiden muistomuurin luona entinen virkamies Gregory, 68, kysyttäessä liikekannallepanoa pakoilevista miehistä.

Gregory on uuden mobilisaatiolain kannattajia ja toivoo, että laki saisi myös ulkomailla olevia ukrainalaismiehiä palaamaan. Sodassa pahoin kärsineestä Hersonista kotoisin oleva mies puhuu STT:lle isänmaallisella hartaudella sotavoimien urheuden puolesta.

– Ukrainan kansa ja kaikki Ukrainan puolustajat, sekä armeija että turvallisuusjärjestöt ja tiedustelujärjestöt, taistelevat mielestäni todella hyvin.

Mutta pelkällä urhoollisuudella ja taistelutahdolla ei pitkälle pötkitä, hän lisää. Siksi tarvitaan länsimailta saatua aseapua, josta hän kiittää sydämellisesti muun muassa Suomea.

Suomesta tuli keskiviikkona kahdeksas maa, joka on solminut Ukrainan kanssa kahdenvälisen turvallisuussopimuksen. Presidentti Stubb vieraili Kiovassa allekirjoittamassa sopimuksen.

Lue myös: Venäläinen tiedustelulaite murusiksi – Ukraina julkaisi videon osumasta

"En voi poikia syyttää"

Mobilisaatiota pakoileville ukrainalaismiehille löytyy myös ymmärtäjiä Kiovasta.

– En voi niitä poikia syyttää. Yhtäältä ymmärrän, että he pelkäävät oman elämänsä puolesta eivätkä halua kuolla. Toisaalta ymmärrän, että jonkun pitää puolustaa maata, kertoo Vinnytsjasta kotoisin oleva Daria, 32.

Kyselyn mukaan Daria edustaa mielipiteineen ukrainalaisten niukkaa enemmistöä. Maaliskuussa teetetyn kyselyn mukaan yli 53 prosenttia ukrainalaisista vastaajista sanoi, että palvelusta vältteleviä voidaan ymmärtää, kertoi Ukrainan Interfax-uutistoimisto.

Darian mukaan nyt tehtävä mobilisaatio sujuisi varmaankin helpommin, jos rintamalle olisi saatu enemmän aseapua aikaisemmin. Nyt Ukrainan sotilaat maksavat verellään sitä, että esimerkiksi Yhdysvaltain 60 miljardin dollarin apupaketti on ollut jumiutuneena Yhdysvaltain kongressissa.

– Tämä uusi laki ei ole kansalle hyväksi. -- Olisi voitu rintamalle suunnata enemmän resursseja, ja tämä olisi ehkä auttanut vielä enemmän kuin se, että lisää ihmisiä lähetetään, Daria sanoo.

Moni Darian lähipiirissä on maksanut Ukrainan puolustamisesta korkeimman hinnan. Sotilaina haudattiin hänen setänsä ja kolme läheistä ystävää, minkä lisäksi useita naapureita ja työkavereita on kuollut. Itsenäinen Ukraina on silti Darian mielestä puolustamisen arvoinen.

– Toisen maan vallan alla emme halua elää, haluamme pysyä itsenäisenä kansana.

Silti Daria toivoo, että jonkinlainen sopu lopulta saavutettaisiin sodan päättämiseksi, vaikka Ukrainan ei tulisikaan kaikesta luopua rauhan saavuttamiseksi.

Lue myös: Venäjän väitetään edenneen tärkeän Tshasiv Jarin esikaupunkialueelle – tämä tilanteesta tiedetään

Lyhyen välirauhan vaara

Sodan lopusta puhuttaessa moni ukrainalainen pelkää huteraa välirauhaa, joka vain antaisi Venäjälle tilaisuuden varustautua ja hyökätä myöhemmin uudelleen. Miehitettyjen alueiden jääminen Venäjän haltuun olisi myös monille ukrainalaisille sietämätöntä.

Miehitettyjen alueiden kohtalo on lähellä Daniilia, 26, jonka vanhemmat ovat eläneet Venäjän tukeman miehitysvallan alaisuudessa Donetskissa maan itäosissa jo ennen vuonna 2022 alkanutta suurhyökkäystä.

– Sota on vaikuttanut minuun suoraan ja rajusti, vanhempani ovat nyt miehitetyllä alueella ja minulla ei ole ollut mahdollisuuksia tavata heitä, sota on erottanut meidät, Daniil sanoo STT:lle.

Venäjä aloitti separatismiksi naamioidun toimintansa Itä-Ukrainassa vuonna 2014 samaan aikaan Krimin miehityksen kanssa. Tuolloin alueelle perustettiin Kremlin tukemat Donetskin ja Luhanskin niin kutsutut kansantasavallat.

26-vuotiaana Daniil on nyt mobilisaatiolain alennetun ikärajan piirissä. Olisiko hän valmis lähtemään taisteluihin, jos isänmaa kutsuisi? Periaatteessa kyllä, mutta se riippuu tilanteesta.

– Olen psykologi ja vielä opiskelemassa. Arvelisin, että yksilönä minusta on enemmän hyötyä täällä kuin rintamalla. Minulla on myös terveysongelmia, joiden vuoksi minua ei ole kutsuttu, mutta uuden lain mukaan voi olla, että olen kelvollinen, hän sanoo.

Lue myös: Ukraina uhoaa: Katkaisemme Krimin sillan kesällä

Pakkovärväysvideot pelottavat

Kuten monia ikäluokkansa miehiä, Daniilia pelottaa väkisin värvätyksi tuleminen. Ukrainan sosiaalisessa mediassa ovat levinneet videot, joissa miehiä tungetaan kadulta väkipakolla minibusseihin, jotka vievät heidät lyhyeen sotilaskoulutukseen ja ennen pitkää rintamalle.

Nuo videot pelottavat Daniilia jopa enemmän kuin videot sotilaiden kuolemista rintamille, hän kertoo STT:lle.

– Kun ihmiset näkevät, että minibusseihin väkisin pannaan miehiä, niin se tuo huonoa mainetta tälle mobilisaatiolle ja se saattaa karkottaa vielä lisää ihmisiä.

Venäjän laajan hyökkäyksen alkaessa asevoimien palvelukseen halusi Ukrainassa niin suuri määrä vapaaehtoisia, että halukkaita jouduttiin häätämään ovelta. Varusteita ei riittänyt kaikille. Nyt useimpien ukrainalaismiesten kellossa on eri ääni. Daniil on yksi heistä.

– Laajan hyökkäyksen alussa minulla oli vielä halu ilmoittautua vapaaehtoiseksi alueellisen puolustuksen pataljoonaan. Tällä hetkellä haluja ei ole.

Lue myös: Mika Aaltola: Tätä tarkoittaa Suomen ja Ukrainan välinen turvallisuussopimus 

Venäjä häiritsee Baltiaa rajuin keinoin – saattaa kokeilla uudenlaista kiusaa Suomessakin