Ukrainassa on sodittu nyt 365 päivää, eikä sodan päättymisestä ole tietoa. Maanpuolustuskorkeakoulun everstiluutnantti Simo Pesu arvioi Viiden jälkeen -ohjelmassa sodassa tähän asti nähtyjä suuria käänteitä sekä tilannetta rintamilla nyt.
MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.
Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä.
Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta.
Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi.
Kun satelliittikuvat Kiovaa lähestyvästä noin 60 kilometrin mittaisesta venäläisestä sotilaskolonnasta levisivät maailmalle viime vuoden helmikuussa, monelle konkretisoitui hyvin karulla tavalla, mitä Venäjän aloittama hyökkäyssota tarkoitti.
Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu sanoo, että nämä kuvat kertoivat venäläisten hyökkäyksen ensimmäisestä vaiheesta, joka meni lopulta mönkään.
– Ukraina oli valmistautunut omalta osaltaan. He olivat tuhonneet sillat pohjoisesta tulevilta reiteiltä ja tulvittaneet joet. Sen jälkeen venäläisten hyökkäyskolonnat jäivät näille vähäisille teille jumiin.
– Venäläisillä oli kyllä hyvin selkeä suunnitelma, mutta ukrainalaiset olivat tältä osin valmistautuneet ja pystyivät sen pysäyttämään, Pesu totesi MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Venäjä hyökkäsi rauhan ajan asevoimilla
Pesun mukaan näyttää siltä, että Venäjä lähti sotaan, johon se ei ollut täysin valmistautunut.
– Venäjän rauhanaikaiset asevoimat lähetettiin hyökkäykseen, eikä niiden voima riittänyt. Ukrainalaiset olivat valmistautuneet puolustukseen, mitä Venäjä ei ilmeisesti odottanut, myös Seitsemän uutisissa vieraillut Pesu sanoi.
– Venäläisten taistelutapa on ollut sen jälkeen sellainen, mikä kuluttaa voimakkaasti heidän asevoimaansa; se rauhanaikaisen asevoiman hyökkäyskyky kului ukrainalaisten puolustukseen viime syksyyn mennessä, jolloin ukrainalaiset siirtyivät vastahyökkäykseen.
Veriteot järkyttivät ympäri maailman
Viimeistään sodan naamiot riisuttiin huhtikuussa.
Huhtikuun alkupuolella Ukraina ilmoitti joukkojensa onnistuneen saamaan takaisin pienen Butshan kaupungin hallinnan Kiovan luoteispuolella. Kaupunki oli ollut yli kuukauden venäläisjoukkojen miehittämänä, minkä jäljiltä kaduilta löydettiin kuolleita siviilejä, tuhoutuneita rakennuksia ja panssarivaunuja. Järkyttävimmät kuvat liittyivät kaupungista löydettyyn joukkohautaan, johon oli haudattu liki 300 ihmistä.
Pesun mukaan tapahtunut muutti muun maailman suhtautumista sotaan, mutta sillä oli vaikutusta myös Ukrainan omaan taistelutahtoon.
– Kun tällaiset veriteot paljastuivat, ukrainalaisten taistelutahto tiivistyi väistämättä. Samalla lailla sillä oli vaikutus länsimaisiin yleisöihin ja heidän kauttaan länsimaiseen politiikkaan. Tässä kohtaa tuli se hetki, kun länsimaat lähtivät tukemaan Ukrainaa erittäin voimakkaasti.
Miltä näyttää sodan tulevaisuus?
Everstiluutnantti Pesun mukaan Ukrainassa kohtaavat tällä hetkellä täysin erilaiset asevoimat kuin vielä vuosi sitten.
– Ukrainassa kohtaavat tällä hetkellä Euroopan suurimmat ja kokeneimmat asevoimat. Ukraina on ehkä se kokenein, Venäjä ei ole niin nopeasti kyennyt siirtämään niitä kokemuksia omaan taisteluunsa. Se tarkoittaa sitä, että he tulevat jatkuvasti kehittämään omaa voimaansa ja osaamistaan seuraavien kuukausien ajan.
Pesun mukaan tällä hetkellä Venäjä hyökkää Ukrainaan kahdella rintamalla. Toinen rintama on Itä-Ukrainassa, jossa venäläiset pyrkivät valtaamaan Donbasin aluetta. Etelässä Venäjä taas on puolustuskannalla ja pyrkii pitämään miehittämänsä alueet.
Pohjoisessa venäläiset ovat ryhmittyneet Valko-Venäjän puolelle.
– He luovat uhkan mahdollisesta hyökkäyksestä jatkossa ja käytännössä sitovat osan Ukrainan voimasta sinne, Pesu sanoo.
Koetuksella on myös ukrainalainen infrastruktuuri ja yhteiskunta laajemminkin, kun Venäjä käyttää pitkän kantaman täsmäaseistusta strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Everstiluutnantti Pesun mukaan ei olekaan nähtävissä, että sodalle saataisiin loppua hetkeen.
– Molemmilla on erittäin voimakas tahtotila tämän sodan jatkamiseen ja omien tavoitteidensa saavuttamiseen, mikä johtaa siihen, ettei tämä sota ole tällä hetkellä päättymässä millään lailla, Pesu arvio.
Mitä muita käännekohtia sodassa on nähty ja mitä ukrainalaiset ovat oppineet venäläisten sotataidoista? Katso koko everstiluutnantti Simo Pesun haastattelu artikkelin yllä olevalta videolta.
”Kiinalla on Kiinan intressit”Kiina on tarjonnut apuaan rauhansopimisen aloittamiseksi Venäjän ja Ukrainan välillä. Maanpuolustuskorkeakoulun everstiluutnantti Simo Pesu arvioi Kiinan toimivan asiassa juuri niin kuin sen oma etu vaatii. – Kiina ja Venäjä eivät ole luonnollisia liittolaisia. Kiinalla ei varmastikaan ole varsinaista intressiä Venäjän sotilaallisissa seikkailuissa Euroopassa. Yhteisiä intressejä heillä on esimerkiksi Yhdysvaltojen toiminnan rajoittaminen avaruudessa arktisella alueella tai valtamerillä. – Kiina noudattaa Kiinan intressejä. Jos rauha Ukrainassa on Kiinan intressien mukainen, se varmasti ajaa sitä. |
Lue myös: Kiina aikoo esitellä huomenna rauhansuunnitelman Ukrainaan – Zelenskyillä ei tietoa sisällöstä: "Haluaisimme tavata Kiinan kanssa"
2:15
Sotilasasiantuntija kiinalaisten rauhan hieronnasta: ”Kiinalla on Kiinan intressit”