Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei ole huolissaan Venäjän lähettämästä selvityspyynnöstä – ainakaan toistaiseksi. Hän selvensi tiistai-iltana Seitsemän uutisissa, miksi huolta ei vielä tarvitse kantaa.
Venäläismedia Tassin mukaan ulkoministeri Sergei Lavrov lähetti eilen maanantaina viestin, jossa pyydetään selvittämään, sitoutuvatko Etyj ja sotilasliitto Nato olemaan vahvistamatta omaa turvallisuuttaan toisten turvallisuuden kustannuksella.
Kirje lähetettiin kaikille Euroopan turvallisuus- ja yhteistyö- järjestön Etyjin jäsenmaille erikseen, niin myös Suomelle.
Siitä huolimatta Pekka Haavisto (vihr.) uskoo, että Venäjä ei välttämättä halua nimenomaan Suomelta mitään.
Venäjä jatkaa selvityspyynnöllään Haaviston mukaan maan aiempaa linjaa.
– Tässä on kyse siitä samasta kertomuksesta ja narratiivista, joka heillä (Venäjällä) on ollut näissä muissa kirjeissä USA:lle ja Natolle. He ajattelevat, että heidän turvallisuutensa on heikentynyt, ja muut Euroopassa lisäävät omaa turvallisuuttaan heidän kustannuksellaan.
– Tämä on se heidän ilmaisemansa huoli, Haavisto totesi suorassa lähetyksessä.
Katso ulkoministeri Pekka Haaviston haastattelu kokonaisuudessaan jutun alussa olevalta videolta!
Dialogi on tärkeää erilaisten näkemysten takia
Selvityspyynnössä on Haaviston mukaan kyse siis kirjeenvaihdosta, jota Venäjä on aiemminkin harjoittanut eurooppalaisten Nato-jäsenmaiden kanssa.
– He etsivät tällaista tulkintaa Etyjin säännöstöistä, joista on aikanaan sovittu. Etyjin säännöstöissä on se, että kun jokainen maa voi halutessaan liittoutua ja olla sotilasliittojen jäsen.
– Selvästi etsitään nyt tälle rajoitteita, jotka liittyvät heidän (Venäjän) omaan turvallisuutensa, Haavisto pohtii.
Länsimaiden ja Venäjän näkemykset turvallisuustilanteesta poikkeavat Haaviston mukaan paljon toisistaan. Länsimaat katsovat, että Venäjä on heikentänyt Ukrainan turvallisuutta erilaisin toimin usean vuoden aikana.
– Krimin laiton miehitys, Donbasissa sisällissodan ylläpitäminen – nämähän ovat vahingoittaneet Ukrainan turvallisuutta, Haavisto kertoo esimerkkeinä Venäjän toimista.
Haavisto kokeekin, että asiasta on tärkeää käydä dialogia juuri siksi, että näkemykset Venäjän ja lännen välillä ovat niin erilaiset.
MTV seuraa Ukrainan kriisiä – lue tuoreimmat käänteet tästä linkistä!
Lue myös: Enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista kokee Venäjän uhkan kasvaneen
Miten Venäjän turvallisuusselvitykseen vastataan, ministeri Haavisto?
Keskustelua vastauksesta Venäjän selvityspyyntöön käydään Haaviston mukaan monella eri tasolla – ainakin EU-maiden kesken ja mahdollisesti myös ”Etyjin puitteissa”.
Kysyttäessä vastauksen lähettämisen aikataulusta, Haavisto ei anna suoraa vastausta.
– Huomenna olemme puolustusministeri Kaikkosen kanssa Ruotsissa ja voimme vertailla myös pohjoismaisessa mielessä, millaisia ajatuksia tämä kirje on herättänyt.
Ulkoministeri Haaviston mukaan toistaiseksi ei ole päätetty, tehdäänkö vastaus yhdessä – ja jos tehdään, millaisella kokoonpanolla.
Hänestä on kuitenkin selvää, että asia tulisi käsitellä nimenomaan Etyjissä.
– Varmasti tulee EU-koordinaatiota tämän osalta, ehkä vielä laajemminkin Etyjin puitteissa koordinaatiota.
– Kun nämä ovat kysymyksiä, jotka nimenomaan Etyjin puitteissa pitäisi ratkaista, niin se olisi ehkä se oikea pöytä näille asioille, Haavisto sanoo.
Tarvitseeko selvityspyynnöstä tai Ukrainan tilanteesta olla huolissaan Suomessa?
Sanailu Venäjän ja lännen välillä on koventunut viime viikkoina samaan aikaan kun Venäjä on siirtänyt sotakalustoa Ukrainan rajalle.
Venäjän kiristyneet otteet ovat herättäneet laajalti huolta, ja esimerkiksi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on ilmaissut huolen jopa sodan uhkasta.
Myös ulkoministeri Haaviston mukaan Ukrianan tilanteesta pitää "tietyssä mielessä huolissaan" Suomessa asti.
– Tässä nyt tätä diplomaattista raidetta edelleen edetään, mutta kun samaan aikaan sotilaskalustoa lisätään, tottakai riski, että sitä käytetään, on aina olemassa.
Venäjän Suomelle lähettämästä selvityspyynnöstä Haavisto ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi kanna suurta huolta.
– Yhdysvallat ja Nato ovat antaneet vastauksensa. Nyt Venäjä haluaa vielä laajemmalta piiriltä vastauksia, hän sanoo suorassa Seitsemän uutiset -lähetyksessä.
– Niin kauan kuin diplomaattinen raide toimii, niin silloin on vielä toivoa ilmassa.