Ulkopoliittisen instituutin johtaja: Trumpin painostuspuhelu kiristämistä ja salaliiton kaltaista toimintaa

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin viikonloppuinen painostuspuhelu Georgian osavaltion ylimmälle vaaliviranomaiselle oli äärimmäisen epäsopiva ja epädemokraattinen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola STT:lle.

Washington Post uutisoi sunnuntaina puhelusta, jonka Trump soitti lauantaina osavaltion vaaleista vastaavalle Brad Raffenspergerille, joka on Trumpin tavoin republikaani. Trump muun muassa vaati löytämään itselleen ääniä, jotta hän voittaisi Georgian osavaltiossa niukasti häviämänsä presidentinvaalin. Hän totesi Raffenspergerille amerikkalaisten olevan vihaisia ja vihjasi, että tämä voisi "laskea uudelleen."

Raffensperger kieltäytyi Trumpin vaatimuksista ja kiisti tämän syytökset vaalivilpistä.

–  Tietenkään istuvalla presidentillä, joka oli presidentinvaaleissa ehdokkaana, ei ole mitään asiaa soitella osavaltioiden vaaliviranomaisille ja painostaa heitä muuttamaan vaalituloksia. Se on äärimmäisen epäsopivaa ja epädemokraattista, Aaltola sanoo.

Hänen mukaansa Yhdysvaltain modernissa historiassa ei ole vastaavaa tapausta.

–  Kyllä se äärimmäisen poikkeuksellista on. Se, että istuva presidentti soittaa painostaakseen vaaliviranomaista osavaltiotasolla, on ennenkuulumatonta Yhdysvalloissa, saadaan mennä varmaan 1800-luvun villeihin vuosiin, että tällaista on edellisen kerran ollut.

Lue myös: "Haluan vain löytää 11 780 ääntä" – kuuntele Trumpin skandaalipuhelu, jolla "epätoivoinen" presidentti ehdottaa vaalivilppiä

Puhelu voi poikia rikossyytteen

Aaltolan mielestä puhelu kuulosti kiristämiseltä ja painostamiselta ja lähentelee salaliiton kaltaista toimintaa, joka olisi Yhdysvalloissa rangaistava teko. Trumpia saattaa odottaa hänen presidenttikautensa päättymisen jälkeen useampiakin oikeusjuttuja. On vielä epävarmaa, täyttääkö Trumpin viikonloppuinen toiminta rikoksen tunnusmerkistön.

–  Kysymys kuuluu, mihin kontekstiin tuo puhelu liittyy. Jos se on ollut tietoinen yritys kumota laillinen järjestys Yhdysvalloissa, se on tietenkin hyvin raskauttavaa.

Virassa ollessaan presidenttiä ei voida tuomita rikoksesta, mutta Trumpin syytesuoja loppuu hänen presidenttikautensa päättyessä 20. tammikuuta.

Aaltolan mukaan Trump näyttää aidosti uskovan perusteettomiin väitteisiinsä vaalivilpistä. Syytösten pitäminen esillä on kuitenkin hänelle myös poliittisesti kannattavaa.

–  Se pitää hänen liikettään yllä, ja hän saa siitä kannatusta.

Poikkeuksellisuudestaan huolimatta uusinkin kohu saattaa pian pudota otsikoista. Tiistaina pidetään Georgian osavaltiossa huipputärkeät senaatinvaalit, ja keskiviikkona kongressi laskee presidentinvaalien valitsijaäänet ja vahvistaa Joe Bidenin seuraavaksi presidentiksi. Nämä uutistapahtumat voivat haudata puhelukohun alleen, etenkin kun osa republikaaneista aikoo haastaa vaalituloksen kongressissa.

–  Trumpin keskeinen teflonhan on ollut se, että hän on aina liikkunut kohti uutta kohua, eikä pystytä keskittymään yhteen.

Aaltola kuitenkin arvelee, että tuore kohu saattaa saada jotkut republikaanipoliitikot lopettamaan Trumpin tukemisen, sillä presidentistä on sen myötä tullut poliittisesti entistä radioaktiivisempi.