Tutkija näkee USA:n järjestelmän osoittaneen kestävyytensä Trumpin painostuksen alla – "Merkki terveestä demokratiasta"
Demokraattien Joe Bidenin voitolle Yhdysvaltain presidentinvaaleissa odotetaan tietynlaista sinettiä maanantaina, kun 538 valitsijaa kokoontuu osavaltioiden pääkaupunkeihin antamaan äänensä. Vaalituloksen perusteella Bidenin pitäisi saada 306 ääntä ja presidentti Donald Trumpin 232 ääntä.
Valitsijoiden äänestys on normaalisti vain rutiininomainen osa vaaliprosessia, joka ei kerää suurta huomiota. Nyt valitsijoihin kohdistuu kuitenkin tavallista enemmän mielenkiintoa, sillä Trump on kieltäytynyt tunnustamasta vaalitappiotaan ja esittänyt perusteettomia syytöksiä vaalivilpistä.
Valitsijoiden äänestettyä Bidenin presidentiksi pitäisi pelin periaatteessa olla selvä, ja Trumpin mahdollisuudet vaikuttaa vaalitulokseen kuopattu. Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Maria Annala ei kuitenkaan usko, että Trump luopuu vielä oikeusjutuistaan.
– Valitsijaäänet lasketaan kongressissa 6. tammikuuta, eli Trumpilla on siinä vielä sellainen aikaikkuna. Kyllä hän luultavasti jotakin vielä yrittää tehdä, Annala arvioi.
Tähän asti Trump on oikeusjuttujensa ohella yrittänyt painostaa vaa'ankieliosavaltioiden republikaanipoliitikkoja lähettämään valitsijakokoukseen hänelle suotuisat valitsijat vaalituloksesta riippumatta. Nämä yritykset eivät ole tuottaneet tulosta, mutta valitsijaäänestys tukkii lopullisesti tämän väylän.
Presidentti voi kuitenkin yhä yrittää saada oikeusistuimista itselleen suotuisia ratkaisuja, vaikka niillä ei olisikaan vaikutusta vaalitulokseen. Pienetkin voitot voisivat antaa näennäistä tukea Trumpin perusteettomille vilppiväitteille.
Lue myös: AP: Biden lisännyt koronatoimistaan ylistetyn New Yorkin kuvernöörin oikeusministeriehdokkaidensa listalle
Lopullinen sinetti tammikuussa
Teoriassa lopullinen sinetti Bidenin valinnalle presidentiksi saadaan vasta 6. tammikuuta, kun valitsijoiden äänet lasketaan kongressissa varapresidentti Mike Pencen johdolla. Kongressiedustajat voivat periaatteessa esittää vielä siinä vaiheessa vastalauseita vaalituloksen suhteen.
Trump on jo yrittänyt painostaa kongressin republikaaneja, jotta nämä vastustaisivat vaalituloksen hyväksymistä.
Republikaanit olisivat voineet laittaa enemmän kapuloita rattaisiin, jos vaalituloksesta olisi aitoa epäselvyyttä. Annala ei kuitenkaan usko, että kongressissa syntyy nyt merkittäviä ongelmia.
– Tässä tilanteessa se on muodollisuus, kun mikään osavaltio ei ole lähtenyt Trumpin peliin mukaan ja lähettänyt mitään tavallisuudesta poikkeavia ääniä tai kaksia kilpailevia ääniä.
Republikaanit voisivat todennäköisesti vain hidastaa vaalituloksen vahvistamista kongressissa, sillä vastalauseiden hyväksyminen vaatisi myös demokraattien tukea. Kaikki republikaanitkaan eivät olisi yrityksen takana.
– Tämä on silkkaa hulluutta. Se että korvaisimme kansan äänet puoluepoliittisten lainsäätäjien äänillä, on täysin meidän kansallisen luonteemme vastaista, sanoi republikaanisenaattori Mitt Romney Washington Postin mukaan.
Uskottomat valitsijat tuskin uhkaavat Bidenia
Valitsijaäänestyksen lopputulos ei teoriassa ole varma, sillä periaatteessa valitsijat voivat äänestää myös eri ehdokasta kuin mitä heidän kuuluisi äänestää osavaltionsa vaalituloksen perusteella.
Niin sanottuja uskottomia valitsijoita on ollut historian varrella yksittäisiä. Heillä ei kuitenkaan koskaan ole ollut vaikutusta itse vaalitulokseen.
Nytkin Bidenilla on valitsijaäänissä niin selvä marginaali, että muutaman yksittäisen valitsijan lipeäminen ei muuttaisi tilannetta.
Neljä vuotta sitten uskottomia valitsijoita oli tavallista enemmän, minkä uskottiin olevan reaktio Trumpin vaalivoittoon. Peräti kymmenen valitsijaa äänesti tai yritti äänestää eri henkilöä kuin heidän olisi kuulunut äänestää. Ääniä saivat tuolloin esimerkiksi maltilliset republikaanit Colin Powell ja John Kasich sekä demokraattien esivaalit hävinnyt Bernie Sanders.
Usein tällaiset protestiäänet onkin annettu ehdokkaille, jotka eivät ole edes olleet ehdolla itse vaaleissa, eikä niillä ole ollut tarkoituskaan muuttaa vaalitulosta. On epätodennäköistä, että Biden henkilönä herättäisi tällä kertaa tällaista vastareaktiota.
Yli 30 osavaltiossa on myös voimassa laki, joka edellyttää valitsijoita äänestämään osavaltiossa voittanutta ehdokasta, ja moni näistä osavaltioista sakottaa uskottomia valitsijoita.
Korkein oikeus antoi aiemmin tänä vuonna päätöksen, jonka mukaan osavaltioilla on oikeus velvoittaa valitsijansa äänestämään vaalituloksen mukaisesti. Tämäkin lisää painetta pidättäytyä protestiäänistä.
Trump pyrkii säilyttämään kasvonsa
Vaikka valitsijat äänestävät Bidenin presidentiksi, Trumpilta tuskin saadaan vieläkään mitään todellista tappion tunnustamista. Vaikuttaakin siltä, että hänen oikeustaisteluidensa ja vilppiväitteidensä motiivi ei ole pelkästään vaalituloksen muuttaminen.
Annala arvioi, että Trump todennäköisesti tietää itsekin hävinneensä vaalit. Vaalituloksen kiistäminen ja sitä vastaan taisteleminen on kuitenkin hänelle keino kasvojen säilyttämiseen.
– Hän antaa kannattajilleen mahdollisuuden uskoa loppuun asti, että hän oli todellinen voittaja.
Trump sanoi kaksi viikkoa sitten asiasta kysyttäessä, että hän lähtee kyllä Valkoisesta talosta virkakautensa päättyessä, jos valitsijat äänestävät Bidenin presidentiksi.
Trump on vuodettujen tietojen perusteella pohtinut pyrkivänsä presidentiksi uudelleen 2024, mikä kielii siitä, että hän on ymmärtänyt hävinneensä.
Pitämällä yllä epäilyksiä vaalien reiluudesta Trump myös heittää varjon Bidenin presidenttikauden ylle ja vaikeuttaa tämän yritystä yhdistää amerikkalaisia.
Eri asia on, mitä tekevät kongressin republikaanit valitsijaäänestyksen jälkeen. Useimmat republikaanisenaattorit eivät ole tunnustaneet Bidenia voittajaksi, vaan ovat painottaneet, että Trump on oikeutettu esittämään syytöksiään lakiteitse. Monien motiivina uskotaan olevan se, etteivät he halua suututtaa Trumpia ja tämän kannattajakuntaa.
Republikaanien tilanne käy tukalammaksi, kun valitsijaäänestys tukkii oikeusjuttujen tien. CNN:n mukaan osa republikaanisenaattoreista pohtiikin Bidenin voiton tunnustamista ensi viikolla.
Oikeusjutut kuivumassa kasaan
On hyvin epätodennäköistä, että Trump saavuttaisi enää merkittäviä oikeusvoittoja. Tähän mennessä Trumpin kampanja on hävinnyt käytännössä kaikki oikeusjuttunsa, eivätkä useimmat niistä olisi läpi mennessäänkään vaikuttaneet tuntuvasti vaalitulokseen. Moni republikaanipoliitikko on silti pysynyt presidentin tukena.
Vaikka Trump ja hänen tiiminsä ovat julkisuudessa pitäneet kovaan ääneen esillä vilppisyytöksiä, eivät he ole esittäneet väitteilleen todisteita oikeudessa.
Trumpin oikeustaisteluita vaikeuttaa nyt vielä se, että prosessia vetänyt Trumpin henkilökohtainen asianajaja Rudy Giuliani sai viikko sitten koronavirustartunnan ja oli sairaalahoidossa. Myös toisella lakitiimin keskeisellä jäsenellä Jenna Ellisillä on todettu koronatartunta.
Trumpin lakitiimistä on pudonnut viikkojen kuluessa pois paljon nimekkäitä lakitoimistoja, jotka ilmeisesti ovat todenneet, että presidentin puolustamisesta koituu vain mainehaittoja. Onkin epäselvää, miten lakitiimi pystyy toimimaan ilman nokkamiestään Giuliania.
Lue myös: Yhdysvaltojen korkein oikeus hylkäsi Texasin kanteen, jonka tavoitteena oli hylätä vaa'ankieliosavaltioiden äänestystulos
Yhdysvaltain demokratia osoitti vahvuutensa
Trumpin yritykset kiistää vaalitulos ovat nostattaneet paljon kritiikkiä ja pelkoa Yhdysvaltain demokratian tilasta. Annalan mielestä viime viikot ovat kuitenkin myös näyttäneet Yhdysvaltain järjestelmän vahvuuden.
– Koen, että tässä ennen kaikkea Yhdysvaltain demokratia osoitti pystyvänsä kestämään tällaisen koettelemuksen, Annala näkee.
– Oikeuslaitos on esimerkiksi selkeästi ilmaissut, että jos syyttää vaalivilpistä, täytyy pystyä todistamaan että on vaalivilppiä. Se että haluaisi, että on vaalivilppiä, ei vielä ole riittävä peruste oikeusjutun nostamiselle. Se on mielestäni tärkeä merkki terveestä demokratiasta, jossa valtaapitävän yritys käyttää demokratian instituutioita vastustajan nujertamiseen torjutaan ja torpataan hyvin selkeästi.
Toinen hyvä merkki on se, että osavaltioiden hallinnot ovat Trumpin puoluepoliittisesta painostuksesta huolimatta toimineet lain mukaan ja lähettäneet valitsijamiesäänet vaalituloksen mukaisesti.
– Nämä ovat sellaisia asioita, jotka mielestäni näyttävät, että tämä olisi mennyt samalla tavalla, vaikka tulos olisi ollut vielä täpärämpi.