Suomi on siirtynyt normaaliaikaan, kun kelloja siirrettiin aamuneljältä tunnilla taaksepäin. Uusi kansalaisaloite kellojen siirtämisen lopettamiseksi on kerännyt noin 6 000 nimeä.
Suomalaiset tietävät jo, mitä tehdä lokakuun viimeisenä sunnuntaiaamuna: silloin siirretään kellot tunnilla taaksepäin. Suomessa kesäaika on ollut käytössä vuodesta 1981 lähtien. Nykyään monet laitteet osaavat siirtyä talviaikaan jo automaattisesti. Siirtyminen kannattaa silti varmistaa aamulla.
Junat pysähtyvät aamuyöllä
VR:n mukaan talviaikaan siirtymisen vuoksi kuusi yöjunaa on pitänyt yöllä tunnin pysähdyksen. VR:n lähiliikenteeseen kellojen siirrolla ei ole vaikutusta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Talviaikaan siirtymisestä saattaa tulla joitain muutoksia myös yöllä liikennöivien kaukolinja-autojen aikatauluihin. Poikkeusaikataulut kannattaa tarkistaa liikennöitsijöiden nettisivuilta.
Asiantuntijat: Viisareiden siirtely pitäisi lopettaa tyystin
Asiantuntijoiden mielestä kellojen siirtäminen kahdesti vuodessa on täysin turhaa ja siitä kannattaisi luopua.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan kaikki kellonajan siirrot haittaavat ihmisiä ainakin jonkin verran. Esimerkiksi sydäninfarktin riski voi kohota kellon siirtelyn myötä.
Partosen mukaan aamuun jäävä ylimääräinen tunti kannattaa käyttää nukkumiseen.
– Ainakin niiden ihmisten, joilla on univelkaa, kannattaisi käyttää yksi ylimääräinen tunti nukkumiseen. Univelka ylläpitää väsymyksen tunnetta ja nukkumisaikataulujen vaihtelua ja sitä kautta huonoa yöunta ja väsymystä päivisin, Partonen toteaa MTV Uutisten haastattelussa.
Uusi kansalaisaloite vaatii kesäajasta luopumista
Kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettamista vaativa uusi kansalaisaloite on kerännyt noin 6 000 kannatusilmoitusta. Aloite on pantu vireille 10. tätä kuuta.
Espoolaiset aloitteen vireille panijat perustelevat aloitettaan sillä, että jokakeväisillä ja -syksyisillä kellojen siirroilla ei ole nykyään mitään hyötyä, ennemminkin niistä on haittaa. Haitta näkyy heidän mukaansa esimerkiksi kaikkien julkisen liikenteen aikataulumuutoksina.
Jotta kansalaisaloite etenisi eduskunnan käsittelyyn, siinä pitää olla vähintään 50 000 allekirjoittajaa. Edellisessä kesäajan lopettamista vaatinut kansalaisaloitte sai noin 34 000 allekirjoittajaa.
Ainakaan toistaiseksi EU:ssa ei suunnitella kesäajasta luopumista.