Talvi- ja kesäajan vaihtuessa kelloja siirretään aina tunti kesää kohti.
Sunnuntaina siirrytään jälleen talviaikaan eli niin sanottuun normaaliaikaan. Kelloja siirretään tunnilla taaksepäin.
Jos on hankala muistaa, kumpaan suuntaan tuntiviisaria kesä- ja talviajan vaihtuessa siirretään, kannattaa ottaa käyttöön helppo muistisääntö: kelloa siirretään aina tunti kesää kohti.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että nyt lokakuussa tuntiviisaria siirretään tunti taaksepäin. Keväällä kesäaikaan siirryttäessä sitä siirretään eteenpäin.
Lue myös: Unitutkija laittaisi kellot pysyvästi normaaliaikaan: "Olisi joka tapauksessa hyvä asia, että lopetettaisiin tämä siirtely"
Kellojen siirtely ei kaikkia ilahduta
Suomessa on siirrelty tuntiviisareita kesä- ja normaaliajan mukaisesti vuodesta 1981 lähtien.
Kellojen siirtely on herättänyt vastustusta. Euroopan komissio ehdotti muutamia vuosia sitten kellojen siirtämisestä luopumista ja ehdotusta jopa puollettiin Euroopan parlamentissa. Hanke ei ole sittemmin edennyt.
Lisäksi on keskusteltu kellojen siirtelyn terveysvaikutuksista. Vaikka talviaikaan siirtyminen tarkoittaa näin lokakuussa tunnin pidempiä yöunia, eivät kellojen siirron vaikutukset eivät ylipäätään ole kaikille positiivisia.
– Kellojen siirtojen yhteydessä on havaittu enemmän aivoinfarkteja sekä työ- ja liikennetapaturmia. Myös kaamosoireilu lisääntyy, kertoi unilääkäri Eevert Partinen Huomenta Suomessa viime vuonna.
Hän vertasi haastattelussa kellojen siirtojen vaikutusta aikaerorasitukseen eli jet lagiin.
Partinen kertoi tuolloin, että lääketieteellisesti kellojen siirtelyn lopettaminen olisi tärkeää ja terveyden kannalta juuri talviaika eli normaali aika parempi.
Katso myös video: Miten talviaikaan siirtyminen vaikuttaa ihmiseen?
7:00
Siirtyisikö tutkimusprofessori Timo Partonen talvi- vai kesäaikaan? Miten ikä vaikuttaa kaamosoireiluun? Miten kaamosmasennus eroaa kaamosoireilusta? Katso haastattelu videolta.