Kelan tilastot psyykenlääkkeiden myynnistä kertovat, että unilääkkeiden myynti jatkaa laskuaan, mutta masennuslääkkeiden myynti on noussut vuosittain vuodesta 2015 alkaen.
Lääkemyyntitilastoista ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöksiä suomalaisten mielenterveyden tilasta.
– Psyykenlääkkeiden syöjien määrästä ei voi tehdä johtopäätöstä, että väestön mielenterveyden tila olisi huono. Tällaista johtopäätöstä ei voi tehdä, koska näitä lääkkeitä käytetään muistakin syistä, sanoo psykiatrian professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta.
Esimerkiksi kahta eri masennuslääkettä käytetään pieninä annoksina unettomuuden hoitoon. Tilastoissa tämä kirjautuu masennuslääkkeen sarakkeeseen, vaikka tarkoitus on unettomuuden hoito. Siksi tilastoja tulkitessa on syytä olla varovainen.
Unilääkkeiden myynnin laskun taustalla on varmasti muuttuneet unettomuuden hoitokäytännöt eikä suinkaan se, että suomalaiset eivät enää kärsisi unettomuudesta.
– Lääkärit on ohjeistettu hoitamaan unettomuutta muilla tavoilla kuin unilääkkeillä, sanoo professori Korkeila.
Myös unettomuuden lääkkeettömät hoidot ovat kehittyneet. Lisäksi ihmiset ovat löytäneet reseptittömät valmisteet, jotka helpottavat nukahtamista.
– Ei ole tutkittua tietoa, miten tämä näkyy unilääkkeiden kysynnässä, mutta varmasti näkyy jonkin verran, sanoo Korkeila.
Vaikka masennuslääkkeiden myynti on kasvanut viime vuosina, se ei välttämättä kerro suuremmasta masentuneiden määrästä.
– Jos katsotaan 30 vuotta taaksepäin, on mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys väestössä kutakuinkin samalla tasolla kuin nykyään, sanoo Korkeila.
Sairastuvuus ei ole muuttunut, mutta avun hakemisen kynnys on laskenut, kun mielenterveysongelmista uskalletaan nykyään puhua entistä avoimemmin.