Ylilääkäri: Lääkeriippuvuus voi syntyä vahingossa kenelle tahansa – "Tämä ryhmä ei ole meillä mitenkään hallussa"

– Tämä ryhmä ei ole meillä mitenkään hallussa. He ovat työelämässä, toimivat sosiaalisesti, eivätkä ryöstä mummoja. Kukaan ei huomaa ongelmia. Kuinka paljon heitä on, sitä ei meistä kukaan tiedä, hän kertoo.

Hänen mukaansa lääkeriippuvuus vaikuttaa kasvavan, mutta ongelma on, ettei lääkkeiden ongelmakäytöstä ole tarjolla kunnollista tietoa. Ulkoisesti ongelmattomien lääkeriippuvaisten ryhmä on hänen mukaansa suurempi kuin moniongelmaisten, joiden kaltaisiksi päihdeongelmaiset monesti mielletään.

Huumeiden käytön pelätään yleistyvän.

Lääkkeitä otetaan stressiin ja ahdistukseen

Suomen tilanne lääkeriippuvuuden osalta ei Simojoen mukaan ole Yhdysvaltojen lepsuista lääkekäytännöistä aiheutuneen opioidiepidemian kaltainen, mutta siitä on oltava huolissaan.

Lääkkeiden väärinkäyttöön ajaudutaan hänen mukaansa huomaamatta. Kaikki voi alkaa esimerkiksi leikkauksen jälkeen aloitettavasta kipulääkityksestä. Lääkitystä kuitenkin saatetaan uusia hoidosta vastaavan tahon vaihtuessa niin, että lääkitys jääkin päälle pidemmäksi aikaa kuin on tarkoitus.

Seuraavaksi lääkkeitä käyttävä saattaa huomata, että työstressi tai arjen haasteiden aiheuttama ahdistus vähenee lääkkeiden ansiosta. Käyttöä jatketaan ajatellen, että kyseessä on lääkärin määräämä turvallinen lääke.

– Yhtäkkiä käytetäänkin sitten isoja annoksia, holtittomasti tai pitkiä aikoja ja huomataan, että ei enää pystykään lopettamaan, Simojoki kertoo. Riippuvuus on syntynyt.

E-resepti auttaa vain rajallisesti

Lääkkeisiin koukuttuneet pyrkivät hankkimaan reseptinsä terveydenhuollosta. Simojoki toteaa, että nyt käyttöön otettu sähköinen e-resepti auttaa lääkäreitä huomaamaan aiemmat lääkemääräykset, mutta se ei silti estä riippuvuuden syntyä tai ylläpitoa.

– Esimerkiksi kovasta kivusta kertovan potilaan aiemmat lääkityksetkään eivät välttämättä herätä ajatusta mahdollisesta ongelmasta, Simojoki kertoo.

Simojoki toivoisikin, että ilmiö otettaisiin aidosti tarkkailuun. Lääkärien pitäisi kiinnittää huomiota miksi potilaalle määrätään lääkkeitä, ja tarjota mahdollisuuksien mukaan muita kivunhoitokeinoja, kuten fysioterapiaa ja psykologin palveluita. Toisaalta hän toivoisi laajempaa keskustelua elämänlaadusta ylipäänsä.

– Tuntuu, että meillä tässä paineita sisältävässä elämässä etsitään niitä helppoja ratkaisuja, kuten alkoholi ja lääkkeet, hän pohtii.

Pieni osa käyttäjistä hoidon piirissä

Simojoen mielestä lääkkeiden väärinkäyttäjät ovat siinäkin mielessä vaikeassa asemassa, että hoitojärjestelmä ei tarjoa heille juuri paikkaa hakea apua.

Jos riippuvuus on edennyt tarpeeksi pitkälle ja lääkkeiden saanti terveydenhuollosta ei enää onnistu, voi hoitoa saamattoman henkilön aineiden lähde vaihtua laittomiin markkinoihin. Huumaavia lääkkeitä salakuljetetaan Suomeen ulkomailta, ja aineiden joukossa on myös voimakkaita muuntohuumeita, joiden yliannostuksista on viime vuosien aikana uutisoitu enenevissä määrin.

Virallisten arvioiden mukaan Suomessa on noin 13 000–15 000 opioidiongelmaista, kun kymmenisen vuotta sitten määrä oli noin 5 900. Näiden henkilöiden määrä on arvioitu poimimalla heitä erilaisista viranomaisrekistereistä, kuten poliisin ja hoitojärjestelmän tiedosta. Lääkeriippuvuudesta kärsivät ihmiset, joiden elämä on muuten kunnossa, eivät näissä arvioissa näy.

Huumemarkkinoilla liikkuu erittäin vahvoja opioideja. Aiemmasta uutisoinnista poiketen ne eivät imeydy tehokkaasti ihon läpi, mutta pienikin määrä voi ilmaan pöllähtäessä aiheuttaa yliannostuksen.

Hoidon puute pahentaa ongelmaa

Pahimmista opioidiongelmista kärsivät tarvitsevat Simojoen mukaan korvaushoitoa, jossa henkilölle annetaan opioideja lääkkeenä vieroitusoireiden estämiseksi. Simojoen mukaan yksi syy vakavista opioidiongelmista kärsivien määrän kasvun onkin, että Suomessa opioidiongelmista kärsivistä vain noin 20 prosenttia on hoidon piirissä, muualla Pohjoismaissa osuuden ollessa 70 prosenttia. Hoidossa olevat ihmiset vähentävät huumausaineiden kysyntää pimeillä markkinoilla, ja siten helpottavat huumeongelmaa.

Simojoki toivoisi yhä useammalla käyttäjällä olevan mahdollisuus saada korvaushoitolääkkeitä, mutta ei pelkästään vieroitusoireiden poissa pitämiseksi.

– Pitäisi tukea, että ihmiset pääsevät myös kuntouttavaan korvaushoitoon, josta muutos alkaa, hän toteaa.

Hän myös kertoo, että muualla maailmassa myös lääkeriippuvaiset voivat nykyään päästä korvaushoitoon. Tätä vaihtoehtoa pitisi hänestä pohtia Suomessakin.