Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi, että Unkarin Suomi-kritiikki heijastaa Unkarin johdon pettymystä siitä, miten artikla 7:n käsittely etenee Euroopan unionissa. Haavisto sanoo, että Suomi on EU:n puheenjohtajamaana joutunut sijaiskärsijäksi ja maalitauluksi.
EU:n yksi perusarvoista on oikeusvaltion kunnioittaminen, ja jos jokin jäsenmaa ei noudata näitä arvoja, EU-tasolla voidaan turvautua 7. artiklan mukaiseen menettelyyn. Artiklassa säädetään arvojen rikkomiseen liittyvissä toimenpiteistä.
Suomi ajaa EU-puheenjohtajakauden ohjelmassaan oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista sekä esimerkiksi EU-rahoituksen saamisen kytkemistä periaatteen noudattamiseen. Tällöin Unkari todennäköisesti menettäisi rahoitusta.
Unkari on Suomen puheenjohtajakauden aikana esittänyt toistuvaa Suomi-kritiikkiä. Aiheina ovat olleet niin oikeusvaltion tila, median omistussuhteet kuin tiedepolitiikan riippumattomuuskin. Viimeisimpänä kritiikkiä esitti Unkarin pääministerin kanslian mediavastaava Zoltan Kovacs. Hän kritisoi blogissaan Suomea jälleen muun muassa siitä, ettei maassa ole perustuslakituomioistuinta.
Haavisto kuitenkin sanoo, että puheenjohtajamaalla pitää olla turnauskestävyyttä.
– Olisin aika maltillinen tämän puolen vuoden aikana reagoimaan suuntaan tai toiseen. Nämä ovat tällaisia mielipiteenilmaisuja. Muut voivat vapaasti ilmaista mielipiteitään. Suomea voi rakastaa tai Suomea voi vihata.
Haavisto kuitenkin toivoo, että pitkällä aikavälillä maiden suhteet olisivat normaalitasolla eikä vihapuhe olisi institutionaalista.
– Aika rauhallisesti kuitenkin katsoisin tämän puheenjohtajakauden, hän sanoo.
"Kahdenvälisissä tapaamisissa ei ole tullut mitään suoraa Suomi-kritiikkiä"
Haavisto kertoo, että Unkarin ulkoministeri ei ole esittänyt Suomi-kritiikkiä kahdenvälisissä tapaamisissa. Hän tapasi Unkarin ulkoministerin viimeksi noin kaksi viikkoa sitten.
– Unkari on todennut asiallisesti keskusteluissa, että heillä on erilainen näkökanta artikla 7 -prosessiin. Kahdenvälisissä tapaamisissa ei ole tullut mitään suoraa Suomi-kritiikkiä puhumattakaan siitä, että olisi esitetty suoraa hyökkäystä Suomea kohtaan.
Haavisto ei ole vielä ottanut Suomi-kritiikkiä esille kahdenvälisissä keskusteluissa, sillä viimeksi tapaamisessa Unkarin ulkoministerin kanssa asia ei ollut pinnalla. Hän kuitenkin arvioi, että jos Unkari jatkaa Suomeen kohdistuvaa mielipiteenilmaisua, asia nousee esille myös kahdenvälisissä tapaamisissa.
Haavisto sanoo, että jos Suomea kohtaan aloitetaan jonkinlainen prosessi, siihen pitää suhtautua vakavasti. Hän kuitenkin painottaa, että mielipiteen esittäminen on sallittua.
– Hallituksen ja valtiojohdon pitää olla tällaisissa tilanteissa aika maltillinen.