Puola ja Unkari ryöpyttivät Suomea oikeusvaltioperiaatteen painottamisesta – maiden mukaan Suomenkaan vähemmistöjen oikeudet eivät ole kunnossa

STT:n tietojen mukaan suurlähettiläiden suljetussa kokouksessa Puolan EU-lähettiläs Andrzej Sados hyökkäsi vähän aikaa sitten Suomea vastaan muistuttamalla, että maalla on omiakin ongelmia. Puolan EU-lähettiläs oli viitannut YK:n ihmisoikeusneuvoston esiin nostamiin ongelmiin vähemmistöjen oikeuksissa.

Lue myös: "Pelkään, että jos nimitykset menevät läpi, seuraavat EU-johtajat katsovat korruptiota aiempaa enemmän sormiensa läpi" – Tutkijoiden mukaan EU:n itäisten jäsenmaiden pullikointiin pitäisi puuttua pian

"Pelkään, että jos nimitykset menevät läpi, seuraavat EU-johtajat katsovat korruptiota aiempaa enemmän sormiensa läpi" – Tutkijoiden mukaan EU:n itäisten jäsenmaiden pullikointiin pitäisi puuttua pian

Myös puolankielinen Deutsche Welle kirjoitti keskiviikkona sananvaihdosta, joka oli käyty lähettiläskokouksen lopuksi osiossa, johon oli koottu jäljelle jääneitä asioita. Lehden mukaan lähettiläs olisi viitannut saamelaisiin, mutta ilmeisesti mitään yksittäistä vähemmistöä tai alkuperäiskansaa ei mainittu.

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan oikeusvaltiokeskustelun "ympärillä on kiehuntaa", jonka tavoitteena on kääntää huomio toisaalle.

–  Tämä on kivuliasta tietyille jäsenmaille, ja tässä yhteydessä tarkoitan Puolaa ja Unkaria, Tuppurainen sanoi STT:lle Brysselissä, jossa EU-maiden eurooppaministerit olivat torstaina koolla.

Ministereiden välinen keskustelu on hänen mukaansa pysynyt asiallisena.

Puolaa ja Unkaria vastaan on käynnissä niin sanottu artikla 7 -menettely, joka on edennyt vasta kuulemisiin.

Puolan kohdalla huoli on liittynyt uudistuksiin, joiden on pelätty heikentävän oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Unkarin osalta tarkkailussa ovat olleet muun muassa median, kansalaisjärjestöjen ja Keski-Euroopan yliopiston (CEU) vaikeudet.

Budjetti hermostuttaa eniten

Tuppuraisen mukaan herkin asia ovat neuvottelut tulevien vuosien rahoituskehyksistä, koska rahan saaminen halutaan sitoa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Suomi haluaa hänen mukaansa suojata EU:n budjettia oikeusvaltion puutteilta. Uudistusta ei hänen mukaansa tehdä minkään yksittäisen maan takia.

Unkarin hallitusta lähellä oleva verkkosivusto Origo on julkaissut viime päivinä poikkeuksellisen kriittisiä juttuja Suomesta. Keskiviikkona lehti väitti Suomen oikeusvaltion tilaa huolestuttavaksi, koska maassa ei ole erillistä perustuslakituomioistuinta. Päivää aiemmin se kertoi, että median monimuotoisuus on heikolla tolalla.

"Tyypillistä retorista diplomatiaa"

Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan mukaan Puolasta kantautunut arvostelu kuulostaa taktiikalta, jota on käytetty kansainvälisessä politiikassa vuosikausien ajan.

–  Kun muut maat nostavat ihmisoikeusongelmia esiin, siihen vastataan, että onhan teilläkin ongelmia. Näkisin tämän retorisen diplomatian aika tyypillisenä piirteenä, Mattila sanoo.

Lue myös: Rinne: EU-tuet pois, jos perusarvoja ei noudateta – nettosaajille saatetaan kuitenkin pian maksaa entistä enemmän: "Myös tällaiset porkkanat pitää mahdollistaa"

Vähemmistöjen oikeuksissa on hänen mukaansa puutteita Suomessa kuten kaikissa muissakin maailman maissa.

–  Vähemmistöjen välillä on eroa. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat menneet Suomessa eteenpäin 15 viime vuoden aikana varsin paljon, mutta transihmisten oikeuksiin liittyy vakavia ongelmia, Mattila sanoo.

Ikuisuusongelmia Suomessa ovat hänen mukaansa muun muassa puutteet vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisessa ja esimerkiksi romanien syrjintä ja rasismi laajemmin. Alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksien osalta on hänen mukaansa menty osittain taaksepäin.