Perussuomalaisten Halla-aho pitää Unkarin Suomi-kritiikkiä ymmärrettävänä

Unkarin Suomea kohtaan esittämä kritiikki on ymmärrettävää, sanoo oppositiopuolue perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

– Se, että Unkari on esittänyt kritiikkiä Suomea kohtaan, on ymmärrettävää siinä valossa, että Suomen hallitus ja melkein kaikki suomalaiset puolueet ovat olleet hyvin aggressiivisia Unkarin suhteen, Halla-aho sanoo STT:lle.

Halla-ahon näkemys on, että muiden EU-maiden Unkariin kohdistama paine ei liittyisikään Unkarin oikeusvaltio-ongelmiin, korruptioon tai sanavapauteen, vaan siihen, ettei Unkari jaa eurooppalaista "valtavirtanäkemystä" maahanmuuttoon tai EU:n integraatioon liittyvissä kysymyksissä.

Lue lisää: Tutkija Unkarin pääministerin kritiikistä Suomalaista demokratiaa kohtaan: "Tämä on hyvin vahvaa propagandaa, jossa poliitikon tietämys Suomesta on aika alkeellinen"

Suomi ajaa EU-puheenjohtajakauden ohjelmassaan oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista sekä esimerkiksi EU-rahoituksen saamisen kytkemistä periaatteen noudattamiseen. Tällöin Unkari todennäköisesti menettäisi rahoitusta.

Unkari on viime viikkoina vastannut kohdistamalla Suomeen järjestelmällistä kritiikkiä. Aiheina ovat olleet niin oikeusvaltion tila, median omistussuhteet kuin tiedepolitiikan riippumattomuuskin.

Erilaisissa indekseissä ja mittauksissa Suomi ja Unkari näyttäytyvät demokratiakehitykseltään varsin erilaisina. Esimerkiksi World Justice Projectin julkaisemassa maailman oikeusvaltioindeksissä Suomi on sijalla 3. Unkari on sijalla 57.

– Unkari on siinä EU-maista heikoin, sanoo valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta.

Sympatiaa Orbanin hallitukselle

Unkarin kantaa ovat Suomessa ymmärtäneet lähinnä perussuomalaiset.

Esimerkiksi puolueen europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kirjoitti tällä viikolla Satakunnan Kansassa, että EU-maiden ei pitäisi etsiä toistensa joukosta vihollisia, vaan tukea jäsenvaltioiden suvereniteettia.

Suomi käyttää aikaansa yhden jäsenmaan "parjaamiseen", mutta ei ole itsekään täydellinen, Huhtasaari muotoili.

Puheenjohtaja Halla-aho puolestaan puhuu suoranaisesta sympatiasta pääministeri Viktor Orbania kohtaan.

– Siinä mielessä suhtaudumme erittäin sympaattisesti Orbanin hallitukseen, että hän on sanonut, että hänen tehtävänsä pääministerinä on puolustaa Unkaria ja unkarilaisia, Halla-aho sanoo STT:lle.

Lue lisäksi: Puola ja Unkari kritisoivat Suomea – EU:n ministeriön kokouksessa kritiikistä ei hiiskuttu

Hänen mukaansa Orbanin Suomi-huomiot ovat olleet "vähintään yhtä relevantteja kuin ne, joita on esitetty Unkarin suhteen".

– Kyllä monelta osin se kritiikki, jota Orban on esittänyt esimerkiksi perustuslakituomioistuimen puuttumisesta ja siitä, että Suomessa lainsäätäjä valvoo itse oman lainsäädäntönsä perustuslainmukaisuutta, on täysin aiheellista.

Suomessa eduskunnan perustuslakivaliokunta kuulee asiantuntijoiden arviot säädettävien lakien perustuslainmukaisuudesta ennen lausuntoaan. Samankaltainen järjestelmä on myös muilla Pohjoismailla.

Perussuomalaisilla "maahanmuuttosilmälasit"

Tutkija Nyyssösen mukaan perussuomalaisten Orbanin politiikkaa kohtaan tuntemat sympatiat ovat lisääntyneet erityisesti vuoden 2015 maahanmuuttokriisin jälkeen, ja puolue tuntuukin katsovat Unkaria näiden "maahanmuuttosilmälasien" läpi.

Nyyssönen on aiemmin analysoinut esimerkiksi puolueen Suomen Uutiset -julkaisun Unkari-uutisointia.

– Kuitenkin Unkarin demokratiakehitys ja maahanmuutto ovat kaksi aivan eri asiaa. Demokratiakehitykseen liittyvät ongelmat alkoivat nousta jo vuonna 2006, ja jopa aiemmin, mutta tätä kaikki suomalaiset eivät näe. Tai eivät halua nähdä, Unkaria lähes kolme vuosikymmentä seurannut Nyyssönen sanoo.

Lue lisäksi: Suomea odottaa kova vääntö, kunsyksyllä neuvotellaan EU:n budjetista – nettosaajille voi olla luvasssa myös lisätukia

Suomi ja Unkari eivät ole demokratian tai sananvapauden suhteen samalla tasolla, hän korostaa.

– On eri asia tehdä konservatiivista politiikkaa liberaalissa valtiossa kuin liberaalia politiikkaa konservatiivisessa tai autoritaarisessa valtiossa.

Perussuomalaisten suhtautumisessa on kyse myös halusta korostaa kansallisvaltion roolia ja sen ensisijaisuutta EU:hun nähden, arvioi puolestaan politiikan tutkimuksen yliopistonlehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta.

– Populistipuolueet yrittävät tyypillisesti haastaa hegemoniaa ja vallalla olevia käsityksiä. Suvereniteetin korostamien on tyypillistä nationalistisille puolueille, ja populistisiin puolueisiin kietoutuu nationalismia ja jopa valtiokeskeisyyttä etenkin EU-vastaisuuden ja integraatiokehityksen kritiikin kautta, Palonen kuvailee.

"Se, miten asiat sanotaan, on entistä merkittävämpää"

Palosen mukaan laajasti jaettu näkemys on, että EU toteuttaa oikeusvaltiota, joka turvaa esimerkiksi vähemmistöjen oikeudet ja jossa on erilaisia vapauksia. Vapaudet, esimerkiksi median vapaus, ovat olleet Unkarissa hyvin heikoissa kantimissa.

Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen vaatiminen ja rahanjaon pelisääntöjen arviointi ovat Palosen mukaan ainoita tapoja, joilla EU voi puuttua Unkarin tapaisten jäsenmaiden toimintaan. Unkari puolestaan haluaa kääntää huomion pois itsestään väittämällä ongelmia olevan muuallakin.

– Tunnistamme väitteistä heti, ettei Orbanilla ole syvällistä tuntemusta Suomen systeemistä sen enempää perustuslain kuin yliopistopolitiikankaan suhteen. Hän käyttää tätä performatiivisesti eli tuottaa merkityksiä sille mitä itse sanoo. Politiikassa se, miten asiat sanotaan ja mitä merkityksiä niihin yhdistetään, on entistä merkittävämpää.

Lue myös: Puola ja Unkari ryöpyttivät Suomea oikeusvaltioperiaatteen painottamisesta – maiden mukaan Suomenkaan vähemmistöjen oikeudet eivät ole kunnossa

Palosen mukaan toisin kuin Suomessa, Unkarissa opposition on vaikea haastaa valtamediassa hallituksen politiikkaa.

– Esimerkiksi perussuomalaiset voi ottaa kantaa hallituksen politiikkaan. He kritisoivat tavallaan samaa hegemoniaa, joka on mahdollistanut vaikkapa perussuomalaisten kannatuksen nousun.

Sinänsä ulkopolitiikan linjausten haastaminen ei olisi SMP:n perillisiltä uutta, Palonen sanoo.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) ei perjantaina kommentoinut Unkari-kysymystä STT:lle.