Unkari on suivaantunut Suomen EU-puheenjohtajuustavoitteista, joissa halutaan puuttua jäsenmaiden oikeusvaltiokehitykseen. Unkarin mediassa on viime päivinä julkaistu lukuisia juttuja, joissa morkataan Suomen oikeusjärjestelmää ja sananvapautta. Unkarin suurlähettiläs vakuuttaa ettei tiedä, miksi negatiivisia Suomi-juttuja nyt julkaistaan. Hän kuitenkin korostaa että oikeusvaltiota ja EU-rahoitusta ei saa eikä voi kytkeä yhteen.
– Miksi näitä juttuja nyt julkaistaan?
– En tiedä.
Näin vastaa Unkarin Suomen-suurlähettiläs György Urkuti, kun häneltä kysytään syytä Suomen saamaan negatiiviseen julkisuusryöppyyn Unkarissa.
Jutuissa toistuu lukuisia kielteisiä väitteitä Suomesta: Suomessa ei ole itsenäistä perustuslaillista oikeusjärjestelmää. Suomen median moniäänisyys on uhattuna koska liian suuren osan maan mediatilasta täyttää Sanoma. Lisäksi useita kielivähemmistöjä syrjitään Suomen mediassa.
Väitteitä on esitetty mm. verkkolehti Origon useissa artikkeleissa sekä Unkarin valtion ylläpitämässä About Hungary -blogissa. Unkarin Suomen-suurlähettiläs pitää tekstejä vain yksittäisen blogistin näkemyksinä.
– No itse asiassa kysymyksessä on blogikirjoitus ja eräs mielipide. Ja kaikista oikeusvaltion periaatteeseen liittyvistä asioista käydään parhaillaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana hyvinkin vilkas ja hieno keskustelu, Urkuti kuvailee.
– Voiko näitä sanoa ihan pelkästään blogeiksi, ottaen huomioon että yksi kirjoittajista työskentelee Unkarin pääministerin kansliassa?
– No se on blogikirjoitus, ja sitten kun Unkarin puolesta käydään virallisia keskusteluja, sitten se on eri asia.
Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä otsikolla "Lyön vetoa ettet tiennyt tätä Suomesta". Suomen ulkoministeriö on joutunut korjailemaan Unkarin antamaa mielikuvaa Suomesta mm. Twitterissä.
Suomi on ajautunut törmäyskurssille Unkarin kanssa sen jälkeen kun Suomi julkaisi EU-puheenjohtajuuskauden prioriteettinsa. Yksi niistä on oikeusvaltioperiaatteen tukeminen.
Pisimmälle vietynä se voisi tarkoittaa jonkinlaista sanktiointia maille, joiden katsotaan lipsuvan perusperiaatteista. Viime aikoina sellaisista on laajalti epäilty Unkaria ja Puolaa. Puolaa on jo kuultu EU:ssa, Unkarin vuoro on tänä syksynä.
Toistaiseksi reaktiot ovat jääneet pelkäksi puheeksi, mutta pelkkä ajatuskin EU-rahoituksen kytkemisestä esimerkiksi oikeusvaltio- tai sananvapauskehitykseen saa monet Itä-Euroopan jäsenmaat takajaloilleen.
Suurlähettilään mukaan Unkari allekirjoittaa kyllä unionin oikeusvaltioperiaatteet, mutta rahoitukseen niitä ei saa eikä voi kytkeä. Sen estää unionin äänestyskäytäntö.
– Tämä ei tule tapahtumaan tällä lailla. Rahoituskehyksestä tehdään yhtenäinen päätös jossa jokaisella maalla on yksi ääni ja tästä tehdään sellainen päätös jossa kaikki ovat mukana, suurlähettiläs Urkuti toteaa.