Kymmenen minuutin välein ulos ja hitsauslasilla varustettu objektiivi kohti pimenevää aurinkoa. Reilun tunnin kuluttua kuvasarja oli valmis: Suomessa näkynyt osittainen auringonpimennys oli tallentunut seinäjokelaisen Pentti Heikkilän kameraan.
Heikkilä oli varautunut hyvissä ajoin tulevaan auringonpimennykseen. Kun kello oli viittä yli yksitoista, hän nappasi ensimmäisen kuvan pimenevästä auringosta sisältä käsin, ikkunan läpi.
– Ajattelin, että olkoon se ensimmäinen kuva, ja hivuttauduin ulos kuvaamaan lisää. Niin kylmä viima kävi, että ajoittain kannoin kameran sisälle ja jouduinpa lataamaan akkuakin välissä.
Kun pimennys oli käynyt syvimmässä kohdassaan ja lähti takaisinpäin, Heikkilä oli tyytyväinen. Silti parannettavaakin jäi:
– Olisi pitänyt koko ajan säilyttää sama suljinnopeus ja aukko, niin kuvat olisivat pysyneet terävämpinä. Täytyy muistaa tehdä niin sadan vuoden päästä kun seuraavan kerran tämä tapahtuu, Heikklä nauraa.
Heikkilä harrastaa aktiivisesti valokuvausta, aiemmin kameralle on tallentunut muun muassa Otavan tähtikuvio ja monia otoksia Kuusta. Auringonpimennyksen hän kuvasi nyt ensimmäistä kertaa.
– Tai voi olla, että negatiivifilmikaudella jossakin vaiheessa olen sitäkin kuvannut. Mutta kun näin ensimmäisen auringonpimennyksen 40-luvun lopulla, ei kameroista ollut tietoakaan! Mutta sen näyn muistan aina, oli se niin mahtava.